 |
| Selfie ennen tuntia. Aurinko paistaa! |
Alkuverkassa Hemppaa piti kopistella liikkeelle. Vasen pohje ei mennyt läpi ja ratsu tuntui sangen löysältä. Yritin vähän kiihdytellä ravissa ja laukassa muttei humma vielä syttynyt. Tultiin kavaletteja pääty-ympyrällä ja yksittäisenä toisessa päädyssä. Yhdessä yli mutta alkuun Hemppa hidasti kohti kavalettia. Sitten tehtiin vuorotellen vaihtotehtävä kahdeksikolla. Hemppa oli nukuksissa eikä vaihtoja oikein irronnut. Sakkokierroksella taisi paikata lennossa toisen. Tule suorempaan kohti kavalettia. Ohjasinkin vähän miten sattuu.
 |
| Kavaletteja alkuun. ©Karita Kulkula |
Sitten tultiin suora linja muurilta lankulle. Ensin (kohtuudella) mahdollisimman monta laukka-askelta. Ensimmäinen lähestyminen ei mennyt ihan putkeen kun jouduin himmailemaan kohti ensimmäistä estettä. Eihän Hemppa siitä sitten mennyt yli. Napautin raipalla ja kumautin jaloilla. Eikä ollut oikein milläänsäkään. Ympyrä ja uudella yrityksellä yli. Väliin 8 askelta ja Hemppa painui vasempaan laitaan kohti uraa. Toiselle kierrokselle toivottiin yksi vähemmän ja tultiin tasainen 7. Sitten vielä vähemmän. Herätin paremmin liikkeelle ja 6 meinasi käydä ahtaaksi. Olisi siis onnistunut varmaan vielä viidelläkin mutta sitä ei enää kokeiltu.
 |
| ©Karita Kulkula |
Välissä tultiin 5 esteen pikkurata pikkukorkeuksilla. Lävistäjällä pysty, toisella lävistäjällä okseri, kaukana uran sisäpuolella suoralla linjalla okseri uran suuntaisesti ja toiselta pitkältä sivulta aiempi muuri + lankku -linja. Hemppa sujui ihan asiallisesti. Pari väärää laukkaa, jotka korjattiin ravin kautta. Vähän kartteli kuvaajaa päädyssä.
 |
| Kaikissa kuvissa ei edusteta ilmeillä. ©Karita Kulkula |
Jostain syystä arvelin että oltaisiin lopetettu jo siihen. Näin ei kuitenkaan ollut vaan tultiin vielä korotettu tippa. Kakkosokseri ja siitä kaareva linja mustalle lankkupystylle eli vitoselle. Kovasti samaan tapaan kuin viimeksi hypätessä. Mutta sitten jatkui päädyn kautta ympäri, ns. lävistäjän alusta ykkönen ja tiukemmalla kaarella kakkosokseri toisesta suunnasta. Muiden esteiden korkeuksia en ehtinyt katsoa mutta pieneltä näyttänyt musta oli 80 cm. Osa saattoi olla siis jopa vähän yli. Ensimmäinen kaari suht siististi kuudella. Jälkimmäiseen taisin ajatella neljää mutta jäätiin kauas. Este muuten samassa kohdassa kuin viimeksi kun oli ongelmia. Tökättiin vielä pieni viides ja ajauduttiin ulkoreunaan. Mutta yli. Heti perään sakkokierros jälkimmäiselle kaarelle. Nyt menin ensimmäisen jälkeen pidempään suoraan. Eihän siitä sitten tullut kaunista kaarta vaan ajauduttiin linjalta ulos ja tultiin ihan vinkkuralla okserille. Joku lohtu että nyt 5 askelta olivat paremmin saman kokoisia keskenään. Huutelin vain että kamalan vaikeaa.
Taas arvelin että oltaisiin lopetettu tähän. Ei olisi haitannut. Mutta menin toivomaan että joskus voitaisiin jatkaa tästä. Tahtoisin oppia hyppäämään suoralla hevosella, suoraan ja keskeltä esteitä. Ope naljaili takaisin että pitäisi käydä useammin treeneissä eikä juosta Ypäjällä ja Purolassa. Touché. Mutta kuitenkin laski esteet ja ehdotti että tultaisiin kaarteet vielä. Nyt välissä oli kavaletti vähän auttamassa linjauksessa. Ensin tehtiin kaari ja kierrettiin kavaletti. Sitten hypättiin esteet suoralla linjalla eli vinohypyillä kavaletin sisäpuolelta. Ensin vasemmassa kierroksessa. Oikein nätti 5 askeleen kaari vaihdoilla. Ja suora linja neljällä. Mainiota!
Oikeassa kierroksessa vasen kaari oli yhä se vaikeampi. Taisi kuitenkin tulla vaihdot ja nyt vähän hitaammassa laukassa 5 askelta mahtui paremmin. Suoraan ei päästy kunnolla. Olisi pitänyt olla vähän enemmän vauhtia sisään. Hemppa rupesi mutkailemaan ja otti reitin ulkopuolelta tilaa vielä viidennelle askeleelle. Meni kuitenkin yli. Sakkokierros heti perään. Nyt sujuvat neljä mutta Hemppa vaihtoi laukan matkalla. Tähän oli silti oikein hyvä lopettaa! Ja tosiaan edellisen kerran kun muistelen tiukempia kaaria ja vinohyppyjä olleen ohjelmassa niin ratsunani oli Pave. Hempalla en muista koska jos koskaan ollaan näitä treenattu.
 |
| Vähän iloisempiakin naamoja. ©Karita Kulkula |
En kuullut mitä ope sanoi loppuverkasta mutta ravailin tovin. Ensin Hemppa yritti vähän nyhtää ohjia mutta sitten kulki oikein kivasti. Ei tullut vielä pimeää mutta rupesi hämärtämään.
Tallissa Hemppa sai maltillisen harjan saksinnan ja hännän pesun ja trimmauksen. Jospa tällä kertaa ei lähdetä kisoihin harmaaksi liukuvärjätyllä hännällä. Onneksi se ei ollut kovin kakkainen. Kun Hemppa pääsi pihalle oli jo pimeää ja tähtitaivas yllä. Sitten vielä puunasin varusteita huomista varten.
 |
| Hemppa hommien jälkeen tarhassa. Kamera ei arvosta pimeyttä. |
Ongelmia:
ei hypätty keskeltä
yksi tyhmä kielto pikkumuurille
kaarre vasemmassa laukassa oli vaikea
Parannusta:
heräsi paremmin liikkeelle
ei mitään juntturointeja
vinohypyt menivät yllättävän hyvin
loppuravissa oli hyvä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora