Haaveilin pitkään että pääsisin myös Elviiran selkään. Jetin ja Sessun kyytiin kun en ikinä ehtinyt. Tämä laitettiin sitten sunnuntaina toteen yksityistunnilla ja opeksi sain PM-mestaruuden voittaneen tallin junnun. Ensimmäinen kerta kun opetti minua. Elviira näytti pieneltä eikä selästäkään tuntunut kovin suurelta. Sukupostin mukaan 159 cm. Ikää tammalla jo 21 vuotta ja SM-mestaruudesta 13 vuotta aikaa. Koska olen katsellut liikaa tallin junnujen hevosinstatilejä niin toiveeni tunnille oli sarjavaihdot.
Ope laittoi meidät kunnolla hommiin. Lyhennä ohjaa. Eniten kuultu ohje taisi olla toive vähän pyöreämmästä niskasta. Selkään en havainnut epäpyöreyttä mutta pienen jännityksen tunsin kyllä. Heti alkuun lavat tuntuivat vähän karkaavan vasemmalle. Opetus oli oikein positiivista ja välillä kyseltiin kuskilta miltä tuntuu. Ratsun lapoja ohjattiin ja huolehdittiin takasten aktiivisuudesta. Ohjeita tuli myös oikein sopiva määrä. En kokenut jääväni yksin muttei tullut infoähkyäkään.
Alkuverkassa mentiin ympyrällä askellajit läpi sangen hartaasti. Ravissa oli vauhtia mutta vaikka tuntui vähän kiireiseltä niin näytti kuulemma hyvältä. Yllätyin miten paljon painoa ohjille tuli. Laukassa oli kevyempi. Mutta vasenta laukkaa piti hidastaa ihan roimasti. Ja se todella oli kulmikasta. Oikea soljui helpommin. Sain rentouduttua kyydissä ihan hyvin eikä ollut kamalan rankkaa. Jo tässä taidettiin ottaa ajatuksia avosta mukaan. Laukattiin kierrostolkulla molempiin suuntiin sekä vastalaukat myös. Vähän jännitti miten humma jaksaa mutta luotin siihen että ope tietää kyllä koska on tällä lähivuosina kisannut.
Välikäyntien jälkeen tehtiin raviavoja. Sitten meinasi mennä pasmat vähän solmuun kun muutettiin tehtävää. Ensin vähän voltteja ja pitkät sivut avoa. Sitten suoraan avoon, voltti väliin ja loppusivu sulkua. Sitten muutettiin linjaus että voltin jälkeen sulku jatkuikin lävistäjän suuntaisesti. Tämä piti selittää noin kolmesti ennen kuin tajusin. Vähän vauhti hyytyi avoissa ja suluissa. Ope sanoi että hevosen jäykkyyksiä. Sanoi myös useampaan kertaan ettei tämä ole ollenkaan kamalimmasta päästä miten Elviira osaa kulkea. Jotenkin noin. Ja tulkitsin huumorikommentin kehuksi. Jossain välissä tehtiin parit pohkeenväistötkin uralle suuntaa vaihtaessa.
Loppuun tehtiin toivomiani vaihtoja. Laukassa vähän samantapainen kuvio. Pitkä sivu avoa, päätyyn puolikas voltti ja siitä hyvin loivalla sulkuajatuksella uralle. Sitten ensin asetuksen vaihto uuteen suuntaan ja vaihtopyyntö. Kyllä humma vaihtoi mutten ollut ihan varma ajoituksesta. Oikeasta vasempaan sujui paremmin. Ekalla kerralla tosin laukka meinasi sammua sulussa.
Vasen kierros oli vaikeampi ja laukka meinasi hyytyä vähän joka välissä. Lopulta tuli ravirikkojakin. Eikä vaihto tullut pisteessä pyynnöstä. Lopulta ehkä vaihtoi kuitenkin. Ehkä. Ope sanoi vaikeuksien syyksi kuumuvan ratsun. Sitten meinasi aika loppua kesken ja tehtiin vielä yksi vaihto lävistäjällä helpompaan suuntaan. Onnistui. Sitten kommentoin opelle että missä vaiheessa on hyvä paljastaa etten osaa vaihtaa.
Loppuravit hölköteltiin suht ripeästi aloittavan estetunnin joukossa. Sitten pitkät käynnit ja vielä pari kierrosta taluttaen. Oli oikein mainio tunti! Seuraavaksi pitänee toivoa samanlaista Hempan kanssa. Voi olla että vaihtoihin asti ei ensimmäisen puolen vuoden aikana päästä. Mitä se suorana laukkaaminen on?
Johtajalle kommetoin että oikein hyvä tunti ja pitää palkata junnu hommiin.
Ongelmia:
tuntui taas hassulta laukata niin hitaasti kuin alussa
en nähnyt niskan hieman puutteellista pyöreyttä selkään
avoissa ja suluissa vauhti vähän kärsi
lopuksi rupesi sakkaamaan vaihtotehtävissä
hieman harmillista ettei tullut todistusaineistoa
Parannusta:
sangen asiallista menoa
muutamat vaihdot onnistuivat
täsmällinen, sopivan vaativa ja kannustava ope
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora