Lauantain päätavoite oli käydä Hempalla maastossa. Se jäi päivän viimeiseksi hevoshommaksi eikä sinne lopulta löytynyt seuraa. Tarkoitus oli lähteä 14.30 mennessä että ehditään pimeän alta pois mutta se pikkuisen venähti. Keli oli harmaa ja lähtiessä rupesi tihuttamaan jotain epämääräisen valkoista, +2°C.
Odotin pahempaa venkulointia alkuun mutta käynti ei ollutkaan kamalaa kiemurtelua. Sen verran kuitenkin että pysäytin aina autojen tullessa ohi. En halunnut kokea sitä että Hemppa heittää takapuolensa auton alle. Hangaksentiellä lähdettiin melko kevyellä tuntumalla raviin ja meni sen jälkeen ihan hyvin. Vähän hidasti ylämäkeen ja kaivinkonepaikan nurkilla tuli yksi sivusäikky. Vähän nitkautin selkääni mutta pysyin hyvin penkissä. Suorat mentiin laukalla. Ensin Hempan vauhtia. Kaarteessa vaihdoin laukan. Nyt osasin jo aavistella että kakkakasan väriläntit tiellä aiheuttavat Hempassa väistöliikkeitä. Vasta loppumatkasta pyysin lisää vauhtia ja löytyihän sitä. Vähän päälle 40 km/h.
Kankailla käveltiin alkuun ja käytiin pienen hiekkakuopan läpi. Keski- vai yläpolulta alapolulle. Sitten ravia ja vähän laukkaa. Olin sen verran epäluuloinen edelliskerran yllätyspukin vuoksi että pidin harjasta kiinni. Pukkikohdasta kuitenkin siististi ohi ja pehmeämmät paikat mentiin ravissa. Hyvin pääsi laukkaamaan mutta juurakot vähän hirvittivät. Hemppa olisi halunnut mennä lujempaa kuin annoin. Välillä mentiin pätkiä vähän reippaammin. Mutta kunnon päästely ei onnistunut.
Autotie tuli äkkiä vastaan. Pyöräytin vielä ympäri ja loikittiin pikkurisut. Yli mentiin mutta nyt ei paikat olleet kohdillaan vaan tuli hassuja pomppuja. Ei onneksi provosoinut mihinkään ylimääräisiin liikkeisiin.
Käveltiin hetki autotietä kotiinpäin kunnes pohdin että ikävä jättää laukkoja himmailuun. Käytiin siis vielä päästelemässä pätkä kohti Shelliä ja takaisin. Hemppa valui keskemmäs tietä ja pyysin laitaan. Meinasi samalla pyynnöllä loikata takaisin metsäpolulle. Sain onneksi estettyä. Sinne meillä olisi ollut ihan liikaa vauhtia. Ihan reipasta laukkaa irtosi molempiin suuntiin. Vähän yllätyin kun katsoin mittaria ja huiput olivat 54,2 km/h. Hupsis. No, pääsi päästelemään.
Pelkäsin että hämärä iskee niskaan ja mentiin ravilla lähes tallille asti. Nyt ravasi oikein kivalla tuntumalla letkeästi ja kuuliaisesti. Taivuttelin molempiin suuntiin ja seurasi oikein hyvin. 80-alueella yksi auto meni sangen lujaa ohi. Vaikka kiersi tien toisesta laidasta niin silti Hemppa hätkähti. Osa taas hiljensi pysähdyksiin asti ja piti viittilöidä että saa ohittaa, kiitos. Reissun päällä meni noin kolme varttia, 9,5 km.
Loppukäynnit viimeisteltiin omalla kentällä. Eikä sielläkään tullut niin nopeasti pimeä kuin pelkäsin. Turhaan hätäilin äkkiä takaisin.
Ongelmia:
yksi säikky
vähän eri väristen pohjien väistelyä
hätkähti lujaa ohittanutta autoa
Parannusta:
ei pukkeja
jarrut toimivat
loppuraveissa oli oikein hyvä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora