Väliviikon jälkeen jatkoimme harjoituksia Riitan tunneilla Heponiityssä. Perinteisesti 6 ratsukkoa ja minä jatkoin Sakulla. Heti alkuun kysyin myötäämisestä. Kuulemma jos ohjat heittää pois niin hevosen kuuluu jäädä kantamaan itsensä muutamaksi sekunniksi. Mutta jos myötää tuntumalla niin ratsun kuuluu seurata ohjaa. Olin siis ajatellut asian sangen oikein.
Tänään aloitettiin vähän itsenäisemmin. Ensin asettamista ja avuille suoraa uraa pitkin. Sitten vasta ympyrälle. Tein ja työskentelin kyllä mutta alkuun vähän epämääräisemmin. Käsien asentoa ja ohjien pituutta yritin muistaa tarkkailla läpi tunnin. Myöhemmin myös sitä että istun painavana satulassa.
Saku ei ollut kevyimmillään. Päällisin puolin suht ok mutta vasemmassa ohjassa kiinni. Välillä oli myös sellainen olo ettei odota. Mutta liikaa ei saanut jäädä hidastelemaan. Olisin voinut vaatia vielä paremmin malttamaan. Myöhemmin kun muistin ratsastaa myös jalalla eteen niin helpotti.
Ravissa tuntui jopa helpommalta. Tehtiin siirtymiä käyntiin ja raviin ja piti tarkkailla että siirtymästä tulee edellistä parempi. Kun yli puolet on hyviä niin oppiminen menee oikeaan suuntaan tms. Siirtymät ok. Yritin muistaa ajatella asetusta läpi siirtymän. Herkästi jäin sitten vähän kiinni sisäohjaan. Vasemmassa kierroksessa oli hankalampaa muutenkin saada oikeaan ohjaan tuntumaa. Kertaalleen tuli tälläkin tunnilla sanomista että asettava käsi enemmän ylös. Vaikka yritin jo valmiiksi. Skarppasin myös ettei toinen käsi mene alas. Huomasin sen haluavan sinne.
Tämän päivän uusi juttu oli uraa pitkin suoraan ja asetettiin sisään tai ulos. Pitkillä sivuilla piti katsoa peileistä. Yllättävän hankalaa. Tuntui että lyhyet sivut menivät hyvin ja pitkillä jähmeentyi. Vinkiksi tuli tehdä silloin voltti. Mutta volteilla ja kulmissa homma toimi ja suorilla ei. Mutta kai se on oikea suunta lähteä tekemään.
Lopputunnista tehtiin taas laukannostoja. Sai nostaa itse käynnistä tai ravista. Ihan näppäriä nostoja ylämäkeen. Rennompaa kaulaa kaipasi ope. Tämän päivän positiivisuus oli että laukka nousi joka kerta. Myös silloin kun kiireellä karautin pois kavereiden alta. Ravisiirtymät olivat aavistuksen vyöryviä. Ei yhtä hyviä kuin mihin parhaimmillaan ollaan päästy. Oikea laukka oli taas lyhyempää ja kepeämpää kuin vasen.
Tämän päivän hankaluus oli lopputunnista alkanut yhden kulman karttelu. Yhä ratkaisin tilanteen väärin ja rupesin sullomaan hummaa kulmaan. Ohje oli että kannattaa kääntää radan poikki jo ennen kuin jännittyy ja kierros kierrokselta yrittää hivuttautua lähemmäs kulmaa. Kumma juttu etten meinaa oppia tätä.
Jossain vaiheessa tuntia ravi rupesi tuntumaan hassulta. Ajattelin että nyt varmaankin kokosi ja rupesi kulkemaan korkealla ja kevyellä kaulalla. Pari kierrosta ehti vetää niin kunnes ope puuttui asiaan. Ei ollut kuulemma hyvä juttu vaan veti kaulansa lyhyeksi ja jännittyneeksi. Ja tärkeintä on rentous ja rento kaula.
Loppuraveissa Saku ehdotteli itse laukkaa jos oikein muistan. Ei ravattu kovin pitkään. Kuunteli pidätteet hyvin jos meinasi lähteä kiihtymään. Ja loppuverkan sopiva asento on pää sään alapuolella. Mutta ei etupainoisena.
Ongelmia:
oli vähän raskas edestä
kuskin kädet tulivat kipeiksi
en muistanut miten säikkyily pitää ratsastaa
omat jalat nousivat kippuralle
Parannusta:
ihan kelpo menoa
tunsin asioita aika hyvin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora