Tasaista pimeässä

Perjantaina olin etäilemässä ja ehdin neljäksi Hempan kanssa Artsiin. Ei muita tulijoita, joten saatiin yksäri kotikentällä. Alkuviikosta Hemppa oli kuulemma ollut tuhma mutta nyt oli kiltisti. Tosin tarhasta piti käydä hakemassa perältä asti ja karsinassa talloi ohimennen vähän varvastani. Ihan hyvä kosto, koska vahingossa aiemmin säikäytin sen yrittämällä ripustaa loimea sen karsinan seinälle. Ei ollut Hempasta hyvä ajatus.

Päivän erikoisuus oli että Hemppa oli muuttunut edelliskäynnin jälkeen pilkkuiseksi. Kaulan oikealta sivulta löytyi 8 noin sormenpään kokoista tai pienempää valkeaa täplää. Lisää rungosta ja päästä. Erikoista.

Suunnitelma oli että olen rauhassa verkannut askellajit läpi ennen open tuloa. Töiden kanssa venähti ja rupesin ravaamaan vasta kun ope kaartoi pihaan. Käynti siihen asti oli yllättävän tasaista eikä ravikaan paha. Ei ollut pahasti kummallinen mutta muutama yksittäinen huonompi askel tuli alkutunnista. Open kanssa jatkettiin suorilta verkkalaukoilla. Ei kovin kauniit nostot. Ympyrää ja suoraa. Nopeat askeleet. Vasen laukka oli huonompi ja siinä piti ajatella lapoja ulospäin että huonompi sisätakanen mahtuu paremmin astumaan alle. Tai jotenkin noin.

Välikäyntien jälkeen tultiin avotehtävää uudella tavalla. Ensin harjoiteltiin käynnissä askelmerkit kohdilleen. Kulman jälkeen lähdettiin pitkän sivun alusta loivalle lävistäjälle. Tähtäys pikemminkin kulmaan. Suoralla hevosella suoraan. Sitten siitä lähdettiin vaihtamaan suunta kohti lyhyttä sivua pitäen ratsu sangen samassa asennossa. Taivutusta olisi voinut lisäillä mutta oma ajatus ei riittänyt myöhemmin sinne asti. Eikä meno saanut hiipua. Heti kun tuli jotain hankaluuksia tai lavat tippuivat niin jatkettiin kulman suuntaan eli suoran hevosen menosuuntaan. Näitä sitten toistettiin vuorotellen. Ei ollut ihan tunnetta siitä koska meni huonommaksi mutta se korjaantui aika hyvin sillä etten tehnyt kovin pitkiä pätkiä kerrallaan. Hempan ajatusta piti saada enemmän eteen. Välillä sen avuksi tehtiin kulmaan voltti. Kertaalleen käänsin uralle tullessa väärään suuntaan.

Sitten avohommaa jatkettiin uraa pitkin harjoitusravissa. Alku samoin että linjattiin lävistäjälle. Siitä heti jatkettiin pitkän sivun suuntaisesti. Yhä jos tuli ongelmia niin jatkettiin pois n. 30° kulmassa kohti lyhyttä sivua ja jatkettiin kun tilanne parani. Hyvä tehtävä. Suurin haaste oli että välillä Hemppa vastusteli heti jos otti ulkoa pidätteen. Suunnanvaihto avoon piti tehdä enemmän ulko-ohjan pidätteellä kuin sisäjalalla. En kyllä osannut jättää sisäjalkaani rauhaan.

Laukat tehtiin yksi laukka kerrallaan tiimalasikuviolla. Samalla kierroksella tuli siis sekä myötä- että vastalaukka. Lyhyet lävistäjät kentän poikki melko keskeltä. Lyhyet sivut ja pitkien sivujen alut ja loput suoraan. Aktiivinen laukka muttei saanut mennä lujaa. Tässä huomasi miten ohjat lähtivät luistamaan ja Hemppa oli enemmän vasemmassa ohjassa kiinni. Toiseen suuntaan kulmissa sai nenä vipsahtaa ulos. Vastalaukka piti ratsastaa kuten myötälaukka ja asettaa kohti kentän keskustaa. Olikohan vasemmassa laukassa. Pääosin tuli käskyjä pitää Hemppa suorana. Kaula etujalkojen välissä. Pari rikkoa tuli. Sitten ratsastettiin vastalaukkaa kierros välissä uraa pitkin ja vähän eteen. Kyllä se siitä tasoittui. Reiteissä, suoristamisessa, asettamisessa ja ohjien pitämisessä käsissä oli niin paljon ajattelemista etten ehtinyt pahemmin miettiä Hemppaa sen tarkemmin. Tehtiin tätä kierrostolkulla kerrallaan ja sitten vaihdettiin suunta. Odotin paljon rankemmaksi mutta hyvin jaksettiin.

Loppuraveissa keventäen Hemppa oli sangen kiva. Ei ihan lyhyin ja lennokkain mutta sangen suora ja kevyt sekä aktiivinen. Jos lähti nykimään niin ohje oli keventää alas vähän raskaammin ja ajatellen istuntaa taakse tms. Eikä saanut valua uralle. Koska oli niin hyvä niin ei ravattu pitkään. Käyntisiirtymä oli yllättävän hyvä loppuun.

Sitten kävelin rauhassa loppukäynnit. Ympärillä oli säkkipimeää, joten ei todellakaan houkutellut poistua aidoista. Lopulta tulin alas ja keräsin kasamme Hemppa matkassa. Itselleni jäi vielä liikuntavirtaa ja oli vähän vilu hiipinyt puseroon, joten jäin vielä taluttamaan. Lopulta halusin kokeilla että miten Hemppa säätyy talutuksessa mukana. Vähän nahkeasti lähti ensin raviin mutta lopulta ravissa yhtä lailla seurasi minun vauhtiani. Pikkuhölkässä pikkuravia ja kun paahdoin menemään niin venytti kelvolliseen keskiraviin. Laukkaa en saanut irti spurttailuyrityksilläni. Sitten oli hyvä kävellä vielä loppuun kun kuskilla oli lämmin.

Ongelmia:
ohjat luistivat käsistä
nyki vähän
kertaalleen käänsin väärään suuntaan ravissa
esteet olivat vähän edessä
oli pimeää

Parannusta:
ei tullut sanomista liian pitkästä hevosesta vaikkei ollut kovin lyhyt
Hemppa oli kiltisti
ei ollut kovin rankkaa
pitkät pätkät harjoitusravia ja laukkaa eivät tuntuneet yhtään pahoilta
kenttä oli todella hyvässä kunnossa
ei satanut