Kehuja asenteesta

Tiistaina oli taas Heponiittyilta. Tämän piti olla toiseksi viimeinen mutta onneksi tuli vielä pari lisäkertaa tarjolle ennen joulua. Sain taas Sakun. Pihalla muutama aste plussalla.

Tänään aloitin kyselyt jo alkutunnista. Päivän pohdinnoissa valmentautuminen ja SRL:n valmennusrenkaat. Liittoa kiinnostaa vain kv-tasolle tähtäävät ja kaikki samat resurssit voi itse hankkia rahalla. Systeemiin mukaan pääsy tarkoittaa lähinnä lahjakkaita lapsia ja todellakin niitä tulevaisuudessa korkealla tasolla kisaavia. Valmentajan hyvyys nähdään sen valmennettavien tuloksista. Ohjaajilla on vielä koulutus kesken. Eikä valmentaja voi olla liian hyvä. Näistä jäi aika paljon pohdittavaa loppuillaksi.

Tänään saatiin koko tunti hyöriä aika vapaasti. Suunta ja kuviot vapaat. Ensin käyntiä, sitten ravia. Sitten vinkattiin tekemään siirtymiä. Taivuttelin ja yritin antaa Sakulle tarpeeksi ajateltavaa sekä kehuja kun menee oikein. Lopulta näki vähän menninkäisiä ja ope vinkkasi että ehkä lisää ajateltavaa ja vähän lisää vauhtia. Välillä oli sellainen olo ettei ihan jää odottamaan. Temponmuutoksia askellajien sisällä ja sivuttaisliikkeitä olisi voinut tehdä tehokkaammin. Vaikka yritin kuinka taivutella niin silti vasemmassa kierroksessa varsinkin oli raskaahko vasemmalle ohjalle. Eli vielä kevyemmäksi edestä ja suoremmaksi oli open loppuohjeet.

Laukat nousivat näppärästi. Oikea rullasi hyvin ja tuli oikein asiallisesti alaskin. Tein lopulta nostoja käynnistäkin ja siirtymät takaisin käyntiin. Oikea ok, vasen vähän vyöryvämmin.

Välillä vähän kartteli maneesin toimistopäätyä. Nyt osasin vihdoin olla sullomatta sinne ja käänsin aiemmin radan poikki. Ihan yllättävän hyvin mahduimme kaikki tekemään omat kuviomme sekaisin. Alkuverkan tein loivia kiemuroita ja vaihtelin paljon suuntaa. Muutaman kerran tuli kommenttia että voisi olla vielä pyöreämmällä ja matalammalla niskalla tms.

Tunti meni äkkiä. Loppuraveissa oli ihan ok mutta olisin ehkä voinut kokeilla vielä rohkeammin antaa pidempää ohjaa. Ope puhui siitä että hevonen oppii myötäämisestä eli ns. palkkiosta. Ei ohjasta vetämällä.

Tänään ope kysyi jokaiselta tunnin lopuksi että mikä meni hyvin ja mikä huonosti tai jotenkin noin. Aloitin kertomalla miten olin itse hyvällä tuulella, muistin kehua Sakua, se vastasi pyyntöihini hyvin ja aika täsmällisesti. Oikea laukka oli oikein hyvä ja siirtymät siitä alas asiallisia. Kokeilin monenlaista. Ope kehui että minulla on hommaan hyvä asenne. Haasteeksi mainitsin vasempaan ohjaan nojaavan Sakun. Siihen asti en ehtinyt että olisin kertonut mitä olisi vielä voinut tehdä huolellisemmin.

Tunnin jälkeen kerroin vielä eräänä yönä päähäni iskeneestä pähkähullusta ajatuksesta että neljän vuoden tavoitteeni on päästä suokkien SM-kenttätasolle. Tosin ajanlasku ei ole vielä alkanut. Täsmällisten tavoitteiden asettamista piti loistavana asiana. Matkan varrella niitä voi sitten tarvittaessa muuttaa.

Ongelmia:
yhä oli vasemmalle ohjalle vähän raskas
vasemmasta laukasta hieman vyöryen alas
parit pikkusäikyt
ei saanut jäädä himmailemaan ravissa

Parannusta:
oli leppoisa tunnelma
muistin kehua kun tekee hyvin
tein monenlaisia juttuja
laukat nousivat hyvin
oli kiva saada kehuja omasta asenteesta!