sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Paremmin yhdessä

Sunnuntaiaamuna sain jatkaa Upella. Vähän yllättävää mutta ihan kivaa. Tallille mennessä mietin monesti että nyt pitää muistaa venytellä. Se sitten kuitenkin unohtui. Keli oli tippunut pakkaselle. Mentiin letkan ekana maneesille ja takaisin.

Maneesissa hyppäsin sitten alas selästä pikavenyttelemään. Samalla sain otettua itse humman matkaloimen ja oman takkini reunalle. Sekä sain vähän lämpöjä päälle selästä kävelyn jäljiltä. Onneksi otin myös paksummat välikausihanskat mukaan. Sukkahousutkin olisivat voineet olla jo hyvät. Ilmankin onneksi pärjäsi. Maneesi oli tosiaan viileä ja pitkähihainen + fleece oli hyvä ratsastusvaatetus vaikka alkutunnista ja loppukäynneissä oli viileä.

Pose tunnin jälkeen maneesissa.
©Anu

Tänään unohdin tunnustella ratsun sivuvinouksia. Omaan suoruuteeni yritin kyllä keskittyä. Aloitettiin käyntityöllä ja humma oli ihan mukavasti kuulolla. Ravissakin pakka pysyi paljon eilistä paremmin kasassa. Yhä tuli ohje yrittää pysyä keventäessä lähempänä satulaa. Alkuverkat olivat oikein mainiot. Välillä pyöriteltiin omalla voltilla, välillä mentiin uraa pitkin kunnolla eteen ja kiinni. Upesta irtosi makeaa jalkojenheilutteluravia. Tätä ei harmillisesti tallentunut kameralle. Eikä kommentteja tullut niin kai meno oli hyvää. Tuli kivasti istunnalla takaisin. Ja volttipätkiä menin myös harjoitusravissa, ei juossut alta ja oli aika tasainen. Muista taivuttaa huolellisesti. En muista otettiinko tässä laukkojakin.

Katsomon pitkällä sivulla tehtiin väistöjä. Ensin käynnissä uralta sisään, suoristus ja takaisin uralle. Kahdesti pitkän sivun aikana. Etuosa edellä. Tuntui jatkuvasti siltä että on kiire. Siksi suoristukset jäivät vähän puolitiehen ja humma kuulemma heittäytyi uuteen suuntaan. En huomannut. Kun yritin suoristaa paremmin niin itselleni tuli vielä enemmän kiire. Väistöissä käynti vähän hyytyi. Sama juttu kuin eilenkin eli käskettiin nostaa jalustimet mutta minua suositeltiin pitämään ne jalassa. Väitän näin jälkikäteen ettei olisi tullut kovin pahaa katastrofia ilmankaan.

Raviväistöissä oli alkuun epätasaista. Kun humma vähän kuumahti niin ehdotti väistöavuista laukkaa. Lopulta tajusin istua tarpeeksi rentona ja takana ja tuli paljon parempia ja suorempia pätkiä.

Raviväistöjen kanssa tultiin tehtäväkuviota, jossa nostettiin muistaakseni käynnistä laukka. Kaikki laukat nousivat oikein näppärästi. Ensimmäiseen eli oikeaan kierrokseen tehtiin laukassa ympyrä tötteröiden ulkopuolelle. Vasemmassa kierroksessa tötteröiden sisään voltti. Oikea laukka oli aika rentoa. Vasemmassa kierroksessa lähellä seissyt ope jännitti itseäni ja siksi Uppe oli kiireinen ja kaatui sisään. Ope totesi että paljon vaikeampaa ratsastaa pienempi kuvio. Väitän että tötteröt ja suorituspaine aiheuttivat itseeni jännityksiä, jotka aiheuttivat huonomman tuloksen. Pienempi reitti oli täysin toissijainen vaikeus. Mutta muutaman kierroksen jälkeen ja aktiivisella itseni rentouttamisella saatiin lopulta myös rauhallinen ja paljon tasapainoisempi voltti tehtyä. Ja jotta se ei ollut vain tuuria niin tultiin vielä kerran. Osasin!

Virpi videoi pari pätkää tunnistamme:



Loppuverkassa Uppe keveni edestä. Näytin opelle että voin heittää ohjat pois eikä humma valahda mihinkään. Mutta täällä ei tästä palkittu vaan kommentti oli että hepan pitäisi venyttää tuntuman mukana eikä jäädä tyhjäksi. Muuten oli kivan aktiivinen ja tasainen eikä kiirehtinyt vaan jäi odottamaan.

Pose tallin edessä talviviimassa.
©Anu

Ongelmia:
väistöt eivät vieläkään kovin sulavia
ehdotteli kuumuessaan laukkaa väistöillä
jännityin opesta laukkavoltilla
hepo vähän hätkyi maneesiin tulevia

Parannusta:
meni paljon paremmin ja helpommin kuin eilen
venytti ravia makeasti
sain istuttua paljon paremmin ravissa enkä pomppinut
ei juossut alta (kuin vähän oikeassa laukassa alkuun)
laukat nousivat helposti
lopuksi löytyi rento laukka voltillekin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora