tiistai 16. lokakuuta 2018

Muutosta on tapahtunut

Tiistaina jatkuivat taas Riitan koulutunnit Heponiityssä. Sinne siis. Ratsukseni sain kivasti taas Sakun. Humma oli tallissa ja sangen hikimärkänä. Pihalla +8°C, toppaliivi jäi itselleni päälle maneesiin. Oli vähän lämmin mutta selvisin enkä tunnin jälkeen jäätynyt.

Tämä tunti pyörittiin lähinnä keskiympyrällä, 6 ratsukkoa. Alkuun tehtiin siitä lyhyitä lävistäjiä pitkän sivun keskeltä ristikkäiseen viimeiseen kirjaimeen. Käyntiä ja ravia, vähän siirtymiä. Päivän teemana oli asetus ja sitä kautta rento hevonen. Leukaperien pitää olla rentoina eikä kaula saa mennä pökkelöksi. Ensin löi tyhjää mutta pienellä johdattelulla nuo palautuivat mieleeni. Tänään ei tehty mitään kovin täsmäohjattua vaan ympyrällä sai asetella ja tunnustella melko vapaasti. En saanut hirveästi ohjeita, mutta juuri riittävästi. Enemmän tuli kehuja että hyvin menee ja hyvältä näyttää. Jes!

Kummasti vaan tänäänkin ne kommentit ja open katse saivat tsemppaamaan vielä vähän enemmän. Muistin myös kuunnella Sakua. Tein jo alkuun asetuksia nostamalla sisäohjaa. Mutta kun ope mainitsi siitä erikseen niin sen jälkeen Saku parani. Alkutunnista yritti makoilla enemmän vasemmassa ohjassa. Peräänannot ja kehut piti tehdä ulkoa. Oikeassa kierroksessa refleksini halusi myödätä pikemminkin oikeasta ohjasta. Kertaalleen tuli sanomista että pitää varoa ettei sisäkäsi painu alas. Parani siitä ja Saku tasoittui paremmin kahden ohjan tuntumalle. Vasen kierros oli alusta asti helpompi.

Yllättäen ravi sujui ensi metreistä asti rennosti, sangen pyöreästi ja kuuliaisesti. Asettamisen lisäksi tunsin pientä lavan karkailua ja yritin puuttua siihen samalla. Reaktion saaminen on tärkeämpää kuin se, millä voimakkuudella apuja käyttää. Ope puhui myös tuntumasta suuhun. Sen pitäisi olla samalla lailla jäntevä ja lempeä kuin miten pitäisi tärkeää ihmistä kädestä kiinni. Kun ope puhui siitä ettei sitä tärkeää ihmistäkään puristeta niin että se parkuu tuskasta niin tyrskähdin spontaanisti. Näillä tunneilla pysyn ihanan hyvällä tuulella! Mennessä oli enemmän sellainen olo kuin olisi menossa kuumakivihoitoon kuin ratsastustunnille.

Laukkoja tehtiin nostoina ravista pääty-ympyröillä. Kaikista pyynnöistäni laukat eivät nousseet mutta ravi oli tässä vaiheessa todella hyvää. Sain istuttua painavasti ja rennosti takana. Saku oli keveänä ja aktiivisena kahden ohjan tuntumalla. Kun muistin tehdä puolipidätteet huolella enkä hätäillyt nostoja niin laukkakin tuli. Yhä olisin voinut keskittyä itse nostoon enemmän. Yritin ajatella asetusta sisään. Osa laukoista oli hyviä, osa vähemmän hyviä. Ope ehdotti että voisin pelkän rennon noston lisäksi ajatella nostoon myös vähän lisää aktiivisuutta. Osasin toteuttaa.

Loppuun ei tehty kuin lyhyt ravipätkä. Siitä käytiin ja seis ja pitkät ohjat. Piti malttaa seistä. Hetken jälkeen Saku rupesi ehdottelemaan käyntiä ja uudestaan pysäytin ja myötäsin, pysäytin ja myötäsin. Lopulta seisoi taas. Sitten pitkät loppukäynnit. Sakulle kuulemma olisi ollut hevosena helpompaa jos heti ensimmäisestä hetken seisomisesta olisi palkittu loppukäynneillä. Sille kun paikallaan seisominen on ponnistus.

Olipa kiva tunti. Saku toimi läpi tunnin oikein kivasti. Mieleen tuli oppi että jos teet aina kaiken kuten ennenkin niin saat aina saman lopputuloksen. Jos et muuta mitään niin vuoden päästä ratsastat samoin kuin nyt. Pari vuotta täälläkin on treenattu ja tuntuu siltä että kyllä tässä jotain edistystä on tapahtunut.

Tallissakin Saku on nykyään helpompi käsitellä. En tiedä että onko auktoriteettini parantunut vai onko heppa tasoittunut iän myötä (nyt 10 v). Kun otan suitset pois niin ei lähde enää hääräilemään ympäriinsä vaan seisoo nätisti aloillaan. Korkeintaan kääntää vähän päätä. Kun olin valmis ja odoteltiin muita niin rapsuttelin Sakua. Lopulta humma rupesi hoitamaan takaisin ja siinä olin vähän arka. En tiedä kuinka väkivaltaista rapsutusta on luvassa. Vähän annoin nyplätä mutta huomasi kyllä kavahteluni.

Ongelmia:
alkuun roikkui vähän vasemmassa ohjassa
satulavyö jäi kuitenkin vähän löysälle
vasen laukka oli vaikeampi
ihan kaikki nostoyritykset eivät tuoneet laukkaa

Parannusta:
sangen kevyt ja tasainen läpi tunnin
liian pitkistä ohjista tai matalista käsistä ei tullut sanomista
sain ravissa istuttua hyvin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora