Maanantaina estetunnit yhdistettiin (junnut + sennut) ja päästiin aloittamaan valoisalla. Lämmintä vähän päälle +10°C. Päivällä olisi ollut t-paitakeli ja aurinkoista. Meille kuitenkin laskeutui pimeys. Ratsukoita oli yhteensä 6 ja minulle oli jaettu Horas.
Alkukäynneissä tehtiin taas perinteiset kuskijumppailut. Kun otettiin raville niin heti ekasta askeleesta huomasin että ratsu ontuu. Hetki meitä ravautetuttiin ja katsottiin että lähteekö paranemaan. Ei lähtenyt ja sain vaihdokiksi Sokerin. Siltäkin puuttui toinen etukenkä. Muuten hyppyhepat olivatkin kaikki tunnilla jo valmiiksi.
Sokeri oli ollut edellisellä tunnilla joten lähdettiin heti mukaan verkkaan. Siirtymiä ravista käyntiin. Meni taas hetki ennen kuin rupesin saamaan tammaa avuille. Käynnissä onnistui helposti mutta ravissa ei. Laukkoja ei taidettu ennen hyppyjä ottaa.
Ravihyppyjä alkuun, sitten kai laukassa. Tänään saattoi tulla vähän ravisohellusta paikkoihin. En päässyt tekemään alkutunnin kiihdyttelyjä niin tamma ei erityisemmin syttynyt.
Tehtävänä oli viime viikon tapaan nuolenpäitä. Alkuun tultiin keskellä kenttää olevaa okseria vasemmassa kierroksessa ja piti pysyä vasemmassa laukassa. Saatiin useampi sakkokierros ja lopulta myötälaukka löytyi vain tiukalla kääntämisellä heti hypystä. Itse hypyt olivat jotenkin hitaita ja laakoja eikä tänään ollut helppoa olla hypyissä mukana.
Rata oli käännöksiä ja vaihtoja. Loppuun pysähdys tötsien väliin. Ensin tavallaan 1-kaarinen ja sitten 4-kaarisesta 3 ensimmäistä kaarta. Ensimmäinen pysähdyksemme meni pitkäksi. Toiselle kierrokselle skarpattiin. Myötälaukatkin löytyivät paremmin mutta yhä keskimmäinen este oli vaikein.
Lopuksi saatiin pari omaa sakkokierrosta keskimmäiselle ja laukka haluttiin vaihtumaan oikeasta vasemmaksi. Lopulta onnistui. Takapuomi oli kasikympissä ja nuolenkärkien kanssa korkeutta oli n. 90 cm.
Muut olivat jo hölkänneet ja kävelleet, joten meidät jätettiin kentälle keskenämme tekemään loppuverkkaa. Motivaatio tipahti ihan saman tien. Kuvittelin ettei missään lähistöllä ole ihmisiä mutta ope kuitenkin pimeyksistä lopulta huikkasi että voi ruveta kävelemään. Kävellessäkin oli motivaatiovajetta. Loikkasin naistensatulaan ja rupesin pujottelemaan tötteröitä pitkillä ohjilla. Molemmin päin. Sokeri toimi hienosti mutta kuski oli alkuun hutera kunnes tottui.
Vaikka aloitettiin tuntia aiemmin niin pois ei päässyt juuri aikaisemmin sillä 6 hevosesta tuli pitkä jono jalkojen kylmäykseen.
Ongelmia:
myötälaukat
en tullut onnelliseksi vaikka ope kehui
Parannusta:
ei kieltoja eikä kai pudotuksiakaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora