maanantai 1. toukokuuta 2017

KorvikePavella Piaan

Kuulin juttua että Pia olisi tulossa maanantaina pitämään hyppäriä. Sain puhuttua itseni mukaan. Hemppaa ei kuulemma hyppyytetä enää kolmatta päivää putkeen ja ymmärsin tämän oikein hyvin. Sain korvaavaksi ratsuksi Paven ja lähdin sen kanssa ihan mielelläni. Yllätystietona tuli että tunti on vanhalla kentällä. Kuvittelin hetken jo olevani kerrankin hyvissä ajoin liikkeellä. Enpä ollut.

Paven kanssa tarvitsi heti alkuun oveluutta. Hepat olivat mutaisen tarhan perällä eikä huvittanut lähteä rämpimään sinne. Onneksi parilla heinätupolla koko porukka tuli portille. Tiesin myös että muut tahtovat heinänsä ensin Paven ollessa porukan pohjimmainen. Hoidin homman tyylillä. Taluttaessa Pave oli Hemppaan verrattuna aikamoinen lahna. Hoputtelusta tuntui enemmän kavahtelevan kuin etenevän.

Siirtymä toiselle tallille mentiin ponin perässä. Menomatkalla takaa tuli yksi auto. Palatessa useampi. Noin joka toisesta autosta Pave jännittyi muttei tehnyt mitään tuijottelua kummempaa.

Oltiin paikalla kuitenkin ennen kolmatta ratsukkoa ja valkkua. Ihan ajoissa siis. Itsenäisessä alkuverkassa kävin askellajit läpi ja olin vähän huolissani kamelina liikkuvasta ratsustani. Eteni kuitenkin ihan ok.

Oma versio päivän radasta.

Opetuksessa tultiin ensin ravipuomeja, sitten ravissa ja laukassa puomeja ja kavalettia. Rennompaa ja taipuisampaa ratsua kaipasi ope. Yllättäen muutaman ympyrän myötä Pave rupesi vähän paranemaan. Hyppytehtävät me tultiin suht maltillisilla korkeuksilla. Alkuun jotain 60 - 70 cm ja vikalla kierroksella 75. Sangen sopivaa. Ei niin pientä että olisin hutiloinut muttei niin isoa että olisi jännittänyt. Mukavaa.

Ensin taidettiin tulla pelkkä linja ykköseltä kakkoselle. Reilusti suoraan eikä pystyn jälkeisellä maapuomilla saanut olla vielä kääntymässä. Väli oli poneille ahdas, joten meille se oli vielä ahtaampi. 5 askelta mutten enää muista oliko pystyltä vai puomilta.

Sitten perään lisättiin okseri ja suora takaisin pystylle. Menin ponien myötä ihan sekaisin askelmäärässä ja se piti vielä sihdata puomille eikä pystylle. Lopulta ohje oli että tule vain. Muutenkin kun tuntui että puomeille oli vaikea osua. Joka kierroksella kakkosen jälkeen oli väärä laukka.

Tultiinkohan vielä yksi kierros ykkösestä vitoseen ja sitten lopulta kaikki. Kutoselta seiskalle 4 askelta. Siinä Pave jo vähän kiihtyi ja sai pidättää tosissaan. Kertaalleen saatiin kakkosen jälkeen myös sakkona alusta uudestaan kun pidätteet ei menneet yhtä hyvin läpi kuin aiemmalla kerralla. Mutta meidän pitkään rataan olin tyytyväinen. Yhä väärä laukka tai pari mutta esteet sujuvasti.

Luulin jo että lopetettiin mutta ope kysyikin että tahdonko tulla vielä jotain. Kysyin open mielipidettä ja vastasi että treeniähän aina tarvitsee. Sanoin että eniten jäi harmittamaan ikuisesti kakkosella vaihtumaton laukka. Ohjeeksi oli tulla 4 ekaa. Nyt Pave rupesi todella heräämään ja jarrut toimivat hitaasti. Hieman vyöryvää. Kakkonen tuli vähän syliin ja keilattiin este alas. Mutta laukka vaihtui. Linja okserilta pystylle taas tuli vähän rauhallisemmin ja 5 askelta jäi vähän kauas.

Tultiin vielä uudestaan. Sain ohjeen ratsastaa kaarteen okserille huolellisemmin ja kääntää aikaisemmin. Nyt vähän pullahdettiin linjalta ulos. Ihana että sanoi, sillä näitä en huomaa itse. Taas Pave juoksi ja pidätin. Nyt tuli sekä myötälaukka että vaihto. Linja okserille tuli siistimmin ja taas heppa kiihtyi. Tajusin onneksi pidättää heti ensimmäisestä askeleesta vaan silti väli meinasi nyt jäädä ahtaaksi. Korjaukset kuitenkin saatiin, joten tähän oli ihan hyvä jättää. Ja laukkasin toki vielä sen ympyrän perään, jossa taivutin ratsun rennommaksi.

Kevyt istuntani kuulemma vähän hirvitti opea alkuun. En tiedä mistä se nyt Paven kanssa taas tupsahti. Tänään en todellakaan istuskellut satulassa. Kohti estettä lähemmäs penkkiä tuli alkutunnista ohje. Mutta oli kuulemma vakaata. Kyselin kotiläksyjä ja ohje oli ratsastaa hevonen avuille ja huolehtia menosta myös esteiden välissä.

Ongelmia:
jännittyi muutamasta autosta
alkutunnista Pave ei ollut kovin rento ja taipuisa
pari kertaa yritti ympyrältä omaan suuntaansa
vääriä laukkoja
yksi pudotus

Parannusta:
kaikista esteistä empimättä yli
rentoutui ja rupesi vähän taipumaan

Tuntikaverin huoltojoukot kuvasivat meitä. Kiitos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora