Rahalla ei voi ostaa onnea mutta sillä voi ostaa vauhtimaaston, jossa tulee onnelliseksi. Tänään suunnattiin taas tuntien jälkeen maastoon. Tällä kertaa 6 ratsukon voimin. Lämmintä oli +15°C eikä satanut tallireissun aikana. Aiemmin kyllä, joten oli märkää.
Ratsukseni sain Jussin koska vetäjä otti itse Harmonian. Jussi oli juuri sellainen kuin olin kuvitellutkin. Tohisi menemään mutta oli rento ja pysyi käsissä. Ei pukkeja eikä tuijottelua.
Alkumatkasta oltiin letkan viimeisinä. Vähän ärsytti autopilotointi kun koko letka pölähti aina kerrallaan pieneen ravipätkään. Jussikin olisi halunnut mennä, minä en. Ihan hyvin pysyttiin käynnissäkin perässä. Martingaalit olisi auttaneet kun pidätteistä Jussi nosti päätä taivaisiin.
Nyt mentiin eri reittiä. Kuopille kuitenkin päädyttiin. Ravipätkillä Jussi rikkoi jo itsekseen laukalle. Vaihdettiin paikkaa pikkuhiljaa ensin tokavikaksi ja sitten vielä pykälää edemmäs. Vauhtiahan meillä kyllä riitti. Laukassa mentiin tiiviisti kaverin hännässä. Välillä hirvitti turvavälin puute mutta hyvin Jussi sitten tarvittaessa hidastikin kun letka otti ravin kautta käyntiin.
Ensimmäinen laukkapätkä mentiin vähän rauhallisemmin, toinen reippaammin. Jussi olisi varmasti mennyt vieläkin lujempaa. Tällä tohotuksella hikosi itsensä kaulasta ihan vaahtoon. Puolet johtui varmaan muusta häsellyksestä. Käyntipätkilläkään ei malttanut kävellä rauhassa vaan kiire kaverin häntään pysyi. Oli kuitenkin kivan levollinen eikä hermostunut.
Lopuksi laukattiin vielä mäki ylös. Nyt oltiin heti Hoon takana. Alkumatkasta piti pidätellä mutta mäkeen Jussi vähän hyytyi ja saatiin jopa turvaväli. Lenteleviin kiviin se ei auttanut joten en juuri eteeni nähnyt. Hyvin kuitenkin meni. Huippunopeus 48,3 km/h.
Loppumatka mentiin taas osin eri reittiä. Jussi tamppasi yhä vauhdilla menemään ja vaikka oltiin välillä letkan keulilla niin silti hepo yritti ottaa omatoimisesti raville. Sain kuitenkin mentyä löysin ohjin.
Jännimmät paikat Jussin mielestä oli moottoritien ylitys, alikulun ohi kävely sekä vieressä yksin seissyt polkupyörä. Autoja ei tullut vastaan, sivusta jarruttaneita autoja hepo ei katsellut.
Oikein hyvä lenkki. Taas rupesi hämärä iskemään loppumatkasta päälle. Puoli kymmenen aikoihin oltiin takaisin tallilla ja kylmäyksineen ja loimituksineen jälkitoimituksissa meni vielä tunteroinen. Taas puhuttiin että näille maastoreissuille pitäisi keksiä toinen ajankohta.
Ongelmia:
kenkään meni kiviä enkä ymmärrä miten
turvaväli olisi voinut olla välillä parempikin
Parannusta:
reipas ja tasainen ratsu
ei satanut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora