tiistai 26. huhtikuuta 2016

Ok muttei täydellinen

Tiistaina olin jo tyytyväinen kun sain taas mennä Sakulla. Eikä haitannut edes laittaa ruunaa kuntoon vaikka turpa hamusikin kovasti taskuille (turhaan). Sen verran oli jo näppituntumaa että huomasin ruunan hieman lämpimistä jaloista että tänään on tehty jotain poikkeuksellista. Syyksi paljastui kengitys. Kelinä oli roima sade ja lämmintä vain +3°C. Onni on maneesi. Ratsukoita tänään oli 5.

Tänään lähdin matkaan ilman ennakkopaineita. Tavoitteena tehdä parasta mihin päivän kunnolla kykenee. Eikä se kunto vieläkään ollut ihan priimaa vaan yskitti.

Tunti alkoi perinteisesti käynnissä ympyrällä. Yritin olla napakka ja täsmällinen mutta tänään ei taas päästy ihan parhaimpaamme. Omasta menosta puuttui tietty rentous ja käsistä elävyys. Ympyrällä keventäessä sain myös selkääni kummallisia kierrejumeja. Saku meni ihan ok, ainakin vauhdinsäätely sujui hyvin. Vähän ulkoavut falskasi. Päivän keskittymisaiheena oli pohkeet ja lisättiin taivutuksen, peräänannon ja lyhentämisen jatkoksi vielä eteenratsastukset käynnissä ja ravissa. Ravissa innostuin jolkouttamaan vähän liikaakin ja kiirehtimisestä tuli sanomista. Vasta sillä vauhdilla pysyttiin mielestäni ympyrällä muiden mukana.

Ympyrän jälkeen kuvioksi vaihdettiin koko maneesi ja kulmiin voltit. Piti hidastaa ja ratsastaa eteen. Yhä pyöreys ei ollut ihan sitä mitä olisi voinut. Yritin kyllä mutta taisin tuijotella hevosta enkä tunnustella. Tiedostin ongelmat mutten osannut ratkaista niitä. Välillä Saku myös yritti kaatua volteilla sisään tai kiiruhtaa. En murehtinut vaan yritin ratkaista tilanteita.

Laukat mentiin nostoina pääty-ympyröillä. Kun istuin alas ja valmistelin niin nosti nätisti. Ope muistutteli käyttämään myös keskivartalon lihaksia valmistelussa. Mutta heti jos yritin nostaa pikana tai meinasin karauttaa laukalla pois kaverin alta niin ei noussutkaan. Samalla myös ainoan kerran imeydyttiin kulmaan. Muuten pääty-ympyrän tunnisti ympyräksi, jes. Kertaalleen tuli kaikesta skarppaamisesta huolimatta kommentti alas painuvasta kädestä, pahus!

Loppuraveissa vihdoin tapahtui jotain ja hetken kiiruhtamisen jälkeen Saku lyheni ja keveni. Pohkeilla pyysin energiaa mutta ruuna vaan niputtautui enemmän ja hidasti. Hauska. Tuosta olisi ollut kiva jatkaa.

Tunnin jälkeen huomasin että raippani oli kadonnut tallista omille teilleen. Edellisen kouluraippani Elmo astui lattanaksi, joten pientä huonoa karmaa ilmassa. Jospa tämä vielä löytää kotiin.

Ongelmia:
ei niin hyvin kuin viimeksi
ravin eteenratsastuksista ei tullut hyvää

Parannusta:
ei enää kiitojuoksennella
ihan lopuksi keveni ja lyheni
laukat nousi näppärästi jos valmistelin hyvin
pääty-ympyrä oli tunnistettava

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora