maanantai 25. kesäkuuta 2018

Viilaamista pienillä esteillä

Maanantaina alkoi neljän päivän estekurssi Vihdissä. Ratsukseni sain jo edellisellä tunnilla olleen Elviksen. Näytti isolta ja sitä se myös oli. Veikkasin n. 175 cm ja niin nettisivuillakin sanottiin. Hieman muhku mutta kyllä siellä selvisi. Olisin kyllä tykännyt vähän pienemmästä. Ratsukoita tunnille tuli 5. Oltiin kentällä ja lämmintä oli yhä lähemmäs parikymmentä. Jo edellisen tunnin aikana ötökät kiusasivat ratsua. Välikäynneissä vähän ravisteli.

Noin isoksi hevoseksi kulki kuitenkin suht pienillä avuilla. Kannuksia ei ollut ja esteraipalla hipsiminen riitti pohkeen tehostukseen. Alkuverkassa oli hetkittäin pyöreähkö. Liikkui ihan hyvällä aktiivisuudella. Vaikein oli oikea laukka, jossa oli aika kankea. Esteistuntaa ja kevyttä istuntaa. Ravissa välillä reilusti eteen alas pidemmälle ohjalle. Aloitettiin rennosta hevosesta. Juuri muita kommentteja ei alkuverkassa tullut kuin että ravikaarteissa pitää huolehtia sisätakajalka aktiivisesti alle tms.

Tämän tunnin selvä plussa oli huolelliset alkuverkat. Tykkäsin. Tosin aikaakin oli 1,5 tuntia.

Ensimmäisenä tehtävänä tultiin vuorotellen radan poikki olevat 2 puomia ja minipysty kahdeksikolla. Meidän eka kierros oli ihan ok, toisella kierroksella käännös vasemmalle levähti pitkäksi ja tuntui että ratsu vain kaatuu ulkopohjetta päin. Tämän jälkeen sainkin sitten lopputunnin kuulla kommenttia että kääntyminen kannattaa aloittaa ajoissa ja ottaa hyvissä ajoin myös laukkaa kokoon. Myötälaukat Elvis hoiti aika hyvin itse. Mentiin suoraan ja pidin katseeni eteen.

Sitten tultiin useampi kierros pitkän sivun suuntaista jumppaa. 3 maapuomia, 1 laukka, ristikko, 2 laukkaa ja okseri. Alkuun okseri oli pystynä. Ensimmäinen kierros mentiin reippaasti. Saatiin sakkokierros heti perään ja laukkaa piti koota. Sekä pitää kädet rentoina eli myödätä vielä paremmin. Lyhentäminen kelpasi siinä vaiheessa kun laukka oli mielestäni sellaista, jolla otetaan 6 askelta 17 metrin väliin. Perään tuli vielä kolmas sakkokierros. Rennommat kädet, kanna kädet paremmin ja lähempänä toisiaan. Tämän myötä okserihypyissä oli vaikea olla mukana.

Ensin meinasi ärsyttää että mennään pikkutehtäviä ja hinkutellaan pikkulaukkaa. Ehkä odotin että olisin saanut pelkkiä kehuja? Mutta nopeasti sain muutettua ajatukset siihen että hinkutellaan sitten ja tähdätään kohti täydellistä.

Olikohan seuraavalla kierroksella kun rupesi menemään jo liian rennoksi ja 2 laukan välissä piti käyttää pohkeita. Viimeisellä oli yhä hankala olla hypyssä mukana ja kerran Elvis vähän nyki päätä alas hypyn perään. Siinä lähekkäin olevat kädet kuulemma pelastavat.

Ihan priimaan ei päästy sillä vaikka sain laukan koottua niin välillä tultiin tehtävälle sisään miten sattuu eikä askel osunut. Jäädyin täysin enkä osannut tänään ratsastaa tuloa kertaakaan jos ei automaattisesti osunut kohdilleen. Toinen ongelmani oli linjan jälkeen ollut väärä laukka. Kertaalleen löytyi myötäinen mutta kaikki muut kerrat taisivat olla väärää. Tähän ope ei puuttunut mutta itseäni häiritsi.

Okseri nousi lopulta jonnekin 70 cm pintaan ja näytti yhä todella pieneltä. Samoin olisin yhä halunnut posotella paljon lujempaa. Lopuksi tultiin vielä yhdistelmätehtävä: vasemmassa pystyiksi nostetut puomit (suuruusluokkaa 30 cm) radan poikki, oikeasta pidempi jumppa ja lopuksi vielä pystyt radan poikki oikeasta vasempaan. Joku vähän kopsahti mutta ihan kelpoa. Antaisin 7+. Ei vielä erityisen tyylikästä tai hohdokasta. Peruspuksuttelua.

Loppuravissa ratsu rupesi olemaan edestä tasaisempi. Mutta kun ensin annettiin pidempää ohjaa ja lupa venyttää ja sitten vaihdettiin suuntaa niin pää ei pysynytkään alhaalla. Kommentteja tuli yhä sangen vähän. Puolisentoista tuntia tässä aika tarkkaan meni. Hyppyhommat olivat aika lailla odottelua mutta onneksi niitä toistojakin tuli. Aavistuksen tylsää mutta jospa se tästä. Elviskään ei oikein herättänyt tunteita. Jatketaan kuulemma samoilla ratsuilla. Salaa kun yhä haaveilin jostain vähän pienemmästä.

Ongelmia:
pari paarmaa
alkuverkka meinasi jostain syystä olla vähän työlästä
okserihypyissä oli vaikea olla
liirasi kerran käännöksessä
laukkaa piti koota pieneksi
taisi tulla yksi pudotus jumpalle
välillä tultiin tehtävälle sisään miten sattuu
lähes joka kerta okserin jälkeen oli väärä laukka

Parannusta:
tasainen ja suoraviivainen tyyppi
hyppäsi mukisematta kaiken
lyhensi laukkaa hyvin ja hoiti vaihdot radan poikki

Esittely tallin nettisivuilta:

ELVIS Rotu:PV
Säkäkorkeus: 175cm
Iso herkkä jättiläishevonen, joka kuuntelee pienintäkin apua. Kiltti ja hieno ruuna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora