Perjantaina pääsin pitkästä aikaa Riitan silmien alle. Näitä oli useampanakin perjantaina mutta viikonpäivänä tämä on itselleni hankala. Ratsuni arvasin oikein ja jatkoin viime kerran jäljiltä Sakulla. Keli oli puolipilvinen n. +15°C ja unohdin taas hyttyset. Ulkona siis. 6 ratsukkoa. Saku oli jo valmiiksi hommissa.
Pitkin ohjin ei ohjautunut erityisen hyvin. Onneksi homma parani tuntumalla. Aloitettiin isolta keskiympyrältä. Ope käski miettiä sitä kun on ensimmäistä kertaa ikinä hevosen selässä. Silloin havannoidaan paljon enemmän. Kun ratsastaa enemmän niin helposti rutinoituu ja urautuu. Nyt pitäisi tunnustella itseään ja miten selässä on ja vaikuttaa. Ratsastus on vuoropuhelua hevosen kanssa. Tänään lähdin liikkeelle sillä ajatuksella että joka hetki on uusi mahdollisuus.
Kasasin ohjat mielestäni taas lyhyelle eikä siitä tullutkaan sanomista. Vähän piti myös skarpata että kädet pysyivät kannettuina. En tuijotellut Sakun niskaa vaan tunnustelin miltä hevonen alla tuntuu. Oli yhä vähän enemmän kiinni vasemmassa ohjassa. En jäänyt vetämään vaan yritin toistuvilla pidätteillä sitä sieltä keventää. Onnistui hetkittäin hyvin, välillä huonommin. Ajatus hallussa olevasta vasemmasta lavasta auttoi ja sai myös vasemman pohkeen töihin. Ulkoa tarpeen mukaan vauhdinsäätöä. Peilit puuttuivat, joten ei oikein selvinnyt miltä ratsun muoto näytti ulospäin. Kuskille tuli sanomista ettei saa itse taipua hevosen mukana vasemmalle.
Ravissa homma pysyi yhä hienosti kasassa. Sekä molemmissa kierroksissa. Väisti kun pyysin. Tosin pohkeista olisi saanut välillä lähteä paremmin eteen. Pyöriteltiin sekä keskiympyrällä että välillä uraa pitkin. Siinä piti tehdä temponmuutoksia ja tunnustella yhä hevosta. Olikohan jotain volttailuakin? Jossain välissä Saku keveni oikein hyväksi ravissa. Välillä otettiin käyntiäkin.
Lopuksi otettiin laukkoja nostoina pääty-ympyröillä. Vasen ei sujunut kovin häävisti. Ruuna kartteli yhtä kulmaa. Kuskilla nousi jalat ja rupesin tuijottelemaan ratsun niskaa. Ei ollut sitten kovin rentoakaan. Onneksi vähän parani. Tajusin tuon niskan tuijottelun kun vaihdettiin suuntaa ja oikea laukka meni paremmin. Ei sekään superia ollut mutta näppäriä nostoja ja hyviä pätkiä.
Ravi ja käynti taas pysyivät sangen hyvinä loppuun asti. Vaan taas kun päästi ohjat pitkiksi niin Sakupilotti meni päälle eikä paljoa kuskia kuunnellut. Yritin toki ehdottaa että pysytään liikkeellä ja muuallakin kuin keskellä kenttää. Mutta siihen tarvitsin ohjiakin.
Ongelmia:
ötökät söi
Saku oli enemmän vasemmassa ohjassa
pieniä hetkiä oli edestä raskas
heilutteli hieman päätään
laukat olivat hankalimpia, varsinkin vasen
vasemmassa laukassa taisin unohtua tuijottelemaan ratsun niskaa
vähän kartteli yhä yhtä kulmaa
ei aina lähtenyt pohkeesta niin reippaasti eteen kuin olisin halunnut
ohjeiksi tuli: rento katse, rentouta nilkat äläkä taivu vasemmalle
pitkin ohjin meni Sakupilotti päälle
Parannusta:
olin sopivan tunnusteleva ja vaatelias
Saku kulki aika lyhyenä ja ihan ok aktiivisena
liian pitkistä ohjista ei tullut sanomista (kerran että varo ettei pitene pikkuhiljaa)
liian matalista käsistä ei tullut sanomista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora