maanantai 18. kesäkuuta 2018

Reipas ja tasainen maastoesteKarkki Keravalla

Maanantaina alkoi vuotuinen kenttäkurssi Keravalla. Tällä kertaa ratsujako toi alleni "pikkutamma" Karkin. Säkää kuitenkin lähemmäs 160 cm jos ei ylikin. Ei tuntunut yhtään pieneltä. En muista hummaa aiemmin nähneeni. Oli kuitenkin edellisellä tunnilla hyppäämässä ja meni tasaisesti.

Hokituksen tein käytävällä niin ei tarvinnut hukata tavaroita turpeeseen. Edellisen tunnin ratsastaja oli onneksi apuna. Tammalla oli vielä talvihokkien nysät jäljellä ja vain 3 tyhjää hokkipaikkaa. Niihin sitten laitettiin lisäpitoa. Kaksi valmiiksi olevista hokeista oli niin tynkiä ettei niistä varmasti ollut mitään apua. Muttei kuulemma ole liukasta. Ratsukoita tunnille tuli 5. Keli oli aurinkoinen ja vielä lähemmäs parikymmentä. T-paidassa pärjäsi hyvin.

Mentiin verkkaamaan itsenäisesti oikean puolen pellolle. Tamma oli oikein huippu. Reipas, tasainen ja kuuliainen. Alkuun sain pätkän todella makeaa ravia. Harmi etten osannut toistaa tätä enää myöhemmin. Sellaista passagetyppistä keskiravia kun otti rauhallisia ja pitkiä askelia.

Käytiin viereisellä pellolla sitten ottamassa yksi laukkaveto alle. Toive oli n. 400 - 450 m/min. Jäätiin viimeisiksi. Kivan rauhassa Karkki odotti omaa vuoroaan mutta lähti sitten sellaista helppo plus -vauhtia liikkeelle. Yritin vähän himmailla mutten kovin tosissani. Arvelin että mennään hieman liian lujaa. Jätin kaikki usuttamiset tekemättä. Tuomio oli että turhan reippaasti ja tultiin n. 520 m/min. Mittari sanoi tässä vaiheessa huipuiksi vähän päälle 37 km/h.

Sitten mentiin takaisin oikeanpuoleiselle pellolle hyppäämään. Ensin pikkuestettä kaikki laukassa vuorotellen kahdesti. Heppa rupesi vähän innostumaan. Älä nosta käsiä estettä lähestyessä oli taas käsky. Sitten tultiin vuorotellen 3 esteen rata. Ensimmäisen pikkuisen jälkeen loput taisivat olla jo 80 cm luokan esteitä. Vähän epätasaista mutta kaikesta yli. 7 askelta portin ja laatikon väliin. Myöhemmin tultiin kuudella.

Sitten tultiinkin jo rata. Nämä 3 alle, heti perään isohko tukki, viereiselle pellolle ja siitä pari puuestettä, sitten takaisin tälle pellolle ja risutukki ylämäkeen sekä kenoaita alamäkeen, alhaalla talo, sitten laavumainen puueste kohti vettä, veden läpi ja vielä keltainen tukki. Kaikki tehtävät olivat aika lähellä toisiaan.

Oma vuoro jäi neljänneksi. Hummaa piti jo pidätellä ja samalla unohdin jalankäytön. Alkuradasta vähän kiihtyi ja venähti ja paikat olivat epätasaisia. Taisin töksäyttää GoPron harjaan. Ainakin säätelin kuvauskulmaa esteiden välissä taas paremmaksi (editoitu pois videosta). Alamäkeen tajusin ottaa kiinni ja loppurata meni jo sujuvammin.

Lampi oli aika kuivana ja loikattiin viime kesältä tuttuja alashyppyjä veteen. Jos sitä nyt voi vedeksi kutsua. Pari kertaa ja meni ihan ok. Sitten siirryttiin isommalle alashypylle. Heti paljon hurjempaa. Laskeutumiskohta oli kuiva. Pienen empimisen jälkeen Karkki meni. Ei olisi ollut kielloksi laskettava. Ekalla hypyllä lähti molemmat jalustimet ja kuski keikkui aika huterasti kyydissä. Otti valitettavasti ohjista tukea. Toisella kerralla lähti vain oikea jalustin. Kolmannella ne sitten pysyivät vihdoin jaloissa. Ratsu kuulemma vietti hypyissä vasemmalle. En huomannut.

Sitten hypättiin kolmen esteen pätkä. Iso tukki alle, iso alashyppy ja veden jälkeen ruskea tukki. Alashyppy oli helpompi kun oli seuraava kiintopiste edessä. Meni ihan siististi mutta yhä kuulemma vietti vasemmalle.

Ope katseli samaa toisinpäin mutta pohti että lienee turhan iso. Ylöshyppyjä ei siis tullut.

Sitten hypättiin iso hauta kertaalleen. Tästäkin kaikki selvisivät nyt yllättävän helposti. Itselleni ei tästäkään hirmuisia tyylipisteitä. Sitten hypättiin viime kesänä tultua koivurisua. Ensimmäinen hyppy ihan ok. Toisella jäin ponnistuksessa vähän jälkeen ja suuhun kiinni. Siitä tuli sanomista.

Osa porukasta sai hypätä puolikoffinin eli ison haudan ja ison tukin perään. Me ei kvaalattu sinne vaan tultiin koivurisu vielä kerran. Pöh. Mutta nyt meni paremmin ja myötäsin kunnolla.

Siihen sitten lopetettiin. Oma matkusteluni jäi vähän harmittamaan. Siitähän se on kiinni ettei päästetä hyppäämään isompia. Jätin ratsulle vähän liikaa päätäntävaltaa.

Tämän päivän valokuvista kauhistuin (niin paljon että jätän ne julkaisematta) mutta onneksi videot samoista tilanteista eivät näyttäneet yhtä pahoilta (ne ovat joukossa). Sopiva sisuuntuminen ratsastamaan huomenna paremmin.

Ongelmia:
en huomannut että vietti (alashypyissä) vasemmalle
keikuin aluksi aika huterasti alashyppyjen jälkeen
jäin ainakin kerran ponnistaessa suuhun kiinni
kopisteli jalkojaan joihinkin esteisiin
oli hieman epätasaista
näykkäisi lopuksi kun nostin jalustinta

Parannusta:
nosti ja kannatteli jalat hokittaessa ihanan hyvin
verkkaravissa tuli todella makeaa ravia
ei kieltoja
kaunis keli

Krista kuvasi videokameralla, lisäksi GoPro-tallenteet joukossa:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora