maanantai 1. tammikuuta 2018

Uudessa paikassa, uudella opella estevalkassa

Tälle viikolle ei ollut maneesiestetreenejä tallin puolesta tarjolla. Onneksi pääsin pro-junnun matkaan Mäkelään Sonjan estevalkkaan. Taas sain hepan paikan päälle. Harjasin sen autossa ja varustettiin yhdessä. Sujui hyvin nopeasti.

Käveltiin vähän maneesissa ja säädin samalla satulavyön, martingaalin ja jalustimet. Ratsailla en ehtinyt kovin pitkään kävellä kun käytiin jo juttelemassa open kanssa. Pyysi kertomaan vahvuuksista ja hankaluuksista tms. Ehkä nopeasti treeneissä nousevat esteet olisi voinut jättää mainitsematta ongelmana.

Alkuverkassa sain viilausta istuntaan. Kantapäät alas, jalat vähän edemmäs, satulavyön kohdalle, nyrkkejä ylemmäs (suora linja kuolainrenkaaseen), kyynärpäitä vähän taaemmas ja ranteet rennoiksi. Polvilla ei saa puristaa ja tätä ihmettelin sillä polveni olivat mielestäni ihan irti satulasta. Olihan siinä tekemistä.

Tehtävät aloitettiin kolmen puomin laukansäätelyllä. 17 metrin välit, ensin 5 ja 5 askelta. 2 kierrosta ja suoritettiin ihan siististi. Kuudella Hemppa ensin pudotti raviin, sakkokierroksella taisin saada korjattua. 4 ja 4 sujui myös ihan hyvin. Vähän oli sellainen olo että ope odotti tämän meille paljon vaikeammaksi. Toki sanomista tuli vielä että (varsinkin oikeassa kierroksessa) Hemppa valuu vasemmalle eli kohti uraa.

Sitten hypättiin pystyä ja puomeja ja lopuksi okseriakin. Alkuun oli pieni ristikko-okseri. Hemppa vähän katsoi, hidasti ja hyppäsi aikamoisen roikkoloikan yli. Sakkokierroksella parani.

Näiden jälkeen tultiin jumppaa. Ravissa sisään. Maapuomi, pari ristikkoa, 1 laukka, pysty, 1 laukka ja okseri. Alkuun mentiin ilman okseria. Kädet ja katse eteen oli ensimmäinen kommentoitava asia. Harjasta kiinni ja katse takkiin päädyssä. Sitten vielä jalkoja alas ja lopulta vinkkasi että hypyissä voi myös puristaa polvilla.

Harjasta pitäminen auttoi alastulojen takanykäyksiin. Taisi tässä aika paljon olla viilattavaa. Toistoja tuli useampi ja okseri nousi. En kovin tarkkaan katsonut että mihin sitä säädettiin mutta taisi se olla vähintään 80 cm. Open viilailu auttoi ja hypyissä rupesi olemaan vähän helpompaa olla mukana.


Sitten tultiin vielä pari rataa. Linjoja ja kaarevia. Keskimmäinen puomi nousi n. 70 cm pystyksi. Osa suoritettiin hyvin, osa huonommin. Uutena tullut kaarre lävistäjän pystyltä keskimmäiselle pystylle onnistui sujuvasti. Sen sijaan aiemmin menty suora linja hyytyi nyt viidenteen askeleeseen. Ja tulipa ekalla kerralla vikaan kaarteeseen ennen okseria myötälaukka. Vähän hymyilytti kun radan selityksessä tätä ennen ope puhui että ennen okseria korjataan laukka. Sakkokierroksella saatiin sitten suora linja korjattua neljään askeleeseen mutta tehtiin se opastettu laukan korjaus. Hankaluutena oli väärät laukat mutta rytmi pysyi aika hyvin. Samoin näin yksittäisinä esteinä sain myödättyä hyppyihin mukaan ihan hyvin.

Olipa hyödyllinen tunti. Kiva saada tekemiseen taas erilaista näkökulmaa.

Ongelmia:
vääriä laukkoja
ei ihan suoristunut vasemmalta
kuskin istunta

Parannusta:
ei kieltoja
ei tuijotellut pahasti
pudotettiinkohan mitään


Hanski videoi hyppyjämme. Kammotus kun humma näyttää pitkältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora