Perjantaille Artsi oli buukattu meille Penttisen maneesille. Meillä Hempan kanssa oli yhä kyytipulmia ja omistaja ehdotti että voidaan ratsastaa sinne. Sitä lähdettiin kokeilemaan. Keli ei todellakaan hellinyt, pakkasta oli pari astetta ja lunta pyrytti lisää. Autoteitä ei oltu aurattu, joten kaikkialla ei voitu edes ravata. Jännin osuus oli vastaan tullut tukkikuorma ja pihissyt auto. Vaikka pysäytti niin silti meinattiin peruuttaa ojaan. Selviydyttiin kuitenkin suht reippaasti ohi.
Junaradasta päästiin ihanan helposti yli. Nyt oli siihen ehkä paras pohja kun maa oli valkea ja vain kiskojen pinta näkyi. Isolla tiellä ei ollut autoja ja pienen empimisen jälkeen Hemppa asteli tiestäkin yli. Ensimmäinen kerta kun mentiin ratsain toiselle puolelle. Reilu puolisen tuntia meni matkaan.
Kouluvalkassa oli siis 3 ratsukkoa. Pelkäsin että hiillostetaan puhki mutta nyt ei ollut onneksi ihan yhtä intensiivistä. Alkuverkassa ravia ja laukkaa, keskiympyrää ja siirtymiä. Nopeampia takajalkoja. Käsiä lähemmäs harjaa ettei saa nyhdettyä ohjia.
Huileja oli 2 vai 3. Ekassa työpätkässä tehtiin s-kiemuroita ravissa. Ope oli yllättävän tyytyväinen. Vasemmissa kaarissa piti johtaa ulos ja huolehtia kuitenkin turpa sisään. Muutamat askeleenpidennykset tähänkin väliin.
Jälkimmäisessä pätkässä tehtiin aiemminkin testattua laukkatehtävää. Pitkän sivun noin puolesta välistä laukka. Kaivattiin 8 askelta lyhyelle sivulle, kolmisen askelta suoraan pitkää sivua, lävistäjälle ja suoristus pituushalkaisijalle. Siitä kulmaan ja käyntiin. Meille tehtävää muutettiin niin että tehtiin päätyyn vielä laukkaympyrä. Vasemmasta kierroksesta ei tullut hohdokasta. Oikeassa sitten hiillostettiin vähän enemmän ja lopulta jäätiin laukkaan ja tehtiin vielä volttikin. Hemppa löysi tasapainonsa eikä enää hätäillyt. Yhä linjauksien kanssa oli vähän hakemista. Eikä takaset olleet vieläkään kovin ripeät.
Loppuravissa Hemppa oli ok ja letkeä muttei ihan läpi vaan yhä vähän nyhti välillä. Sitten heijastinloimi takaisin niskaan, kuskin huomiovaatteet ylle ja takaisin pyryyn.
Paluumatka mentiin ravihölkkää missä päästiin. Alkumatka meni sukkelasti. Nyt piti vähän odotella autoja muttei Hemppaa haitannut. Tien ylitti yhä vähän turhan rauhallisesti. Junaradan vain pienellä katselulla. Matkan varren talot ja postilaatikot olivat arveluttavia. Rennommin toimi Tupoksen metsätiellä.
Tiellä mentiin köpöravia pohjan mukaan. Lopulta meni niin liukkaaksi ja tuli tilsat että käveltiin suosiolla loppumatka. N. 34 minuuttia takaisin. Paremmalla kelillä tuosta olisi kiirehtimättä selvinnyt helposti 25 minuuttiin. Mutta tulipahan ainakin hyvät loppukäynnit. Matkaa 4,5 km/suunta.
Ongelmia:
tukkiauton ohitus
hitaat takaset
ohjien nyhtäminen
lumi tiellä
Parannusta:
matka maneesille ratsain onnistui hienosti
junaradan ylitys ihanan helposti molempiin suuntiin
tasoittui valmennuksessa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora