Sunnuntaina arvelin että saattaisin saada uusintakierroksen Lillin kanssa. Vaan pieleen meni ja listassa luki Ransu. Kesällä tullut suokki, joka ei juuri ole tunteja tehnyt. Tai ainakaan en ole nähnyt. Viikko sitten näin hepan ekaa kertaa tunnilla ja takajalkojen kummalliset liikeradat pistivät silmään.
Karsinassa ruuna oli aavistuksen omapäinen. Väisti kyllä kauniisti kun pyysin eikä jyrännyt. Tosin kädessäni ollut pipo kävi sen hampaissa ja yritti hienovaraisesti poistua paikalta (ei kuten Eemeli jyräämällä). Kynitty harja on kasvanut jo siiliksi. Merin jälkeen tuntui tosi pieneltä, myös selästä. Jopa Lilliä pienemmältä vaikka väitetään n. 160-senttiseksi. Mutulla sanoisin että hieman päälle 150 ja kaponen. Maneesiin taluttaessa nyrkkini kävi hepan suussa. Ei kyllä yrittänytkään purra.
Lilliin verrattuna oli ihanan tasainen. Ei kyttäilyitä eikä turhia kierroksia. Mutta niin suokit monesti. Ope kaipasi jopa vähän reippaampaa menoa mutta saihan sitä kun vain pyysi. Hetkittäin oli pieniä ohjausongelmia ja kiemurreltiin. Pohkeet kiinni, tasainen tuntuma ja eteen. Meiltä kaivattiin myös pyöreämpää menoa vaan minkäs teet jos et osaa. Vaan paranihan se pyöreyskin pikkuhiljaa.
Tänään mentiin pitkästä aikaa mikinpäätä. Jota viimeisimmäksi olen mennyt ainakin Lillin ja Aksun kanssa. Vasen pohje on kuulemma vaikeampi saada Ransulla läpi. Tuntui että itselläni oli ongelmia kummankin sisäpohkeen kanssa. Enkä edes tajua että jotain on vikana. Se on huonompi homma.
Ratsukoita tunnilla oli vain 6 mutta silti meillä oli aikamoisia ongelmia mahtua tehtävälle. Jos ei käännytty edellä menevän perään voltille niin puolen ympyräkierroksen aikana saatiin yleensä taas jo sitä seuraava ratsukko kiinni. Osa meni aika hitaasti, me aavistuksen reippaasti. Jalustimet heivasin heti alkuun kun piti istua harjoitusraviin. Sain jalat paljon paremmin rennoiksi ja sitä myötä myös ratsu rupesi rentoutumaan. Joka kierroksella oli yksi hankala kohta kääntyä, muuten meni sangen kivasti. Toisella puolella tehtävää vastaavaa ongelmaa ei ollut.
Laukat mentiin kahden porukoissa pääty-ympyröillä. Ransu laukkasi kivan vauhdikkaasti. Menin edelleen jalustimet kaulalla. Ensin menoa piti vähän rauhoittaa ja lopulta pyytää vähän lisää eteen että laukka pysyy kolmitahtisena. Laukasta tuli tosi kivasti ravin kautta takaisin käyntiin ilman että ohjasta piti ottaa. Laukan jälkeen rupesin olemaan hangonkeksinä. Mainio tapaus! Kyselin jo opelta että hyppääkö se. Kahdesti on kuulemma kokeiltu ja ekalla kerralla ei oikein tajunnut puomien päälle.
Loppuverkassa piti antaa pidempää ohjaa ja Ransu hetkittäin venyttikin. Huomio saattoi vaan herpaantua muualle, jolloin pääkin nousi. Ehdittiin kävellä hyvät loppukäynnit. Takaisin talliin mennessä treenattiin vielä taluttautumista. Tuntui että hepo ei oikein tiennyt mitä tahdon siltä. Pysähtyi kyllä mutta ajautui monesti turhan lähelle. Sitten peruututin ja kehuin. Ei tainnut tulla vaadittua 8 toistoa että olisi mennyt jakeluun. Mutta ei jyräillyt.
Tallissa harjaus ja loimi niskaan, hepo edelleen kiinni sidottuna.
Ongelmia:
hamuaa tavaroita suuhunsa
riski että saattaa purra
sisäpohkeiden käyttö
Parannusta:
kiva ratsastaa
ihanan vauhdikas laukka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora