Erikoisesteitä, osa 2, ensimmäiset kiellot Tytsyn kanssa

Alkuperäisen suunnitelman mukaan menin jälkimmäiselle estetunnille Tytsyllä. Suuret kiitokset apureille, että sain ratsut vaihdettua tuntien välissä! Annoin Pönän loppuverkat muiden huoleksi ja loikkasin itse Tytsyn kyytiin. Ihanan etenevä, herkkä ja kuuliainen. Raipan jätin matkasta.

Alkuverkat mentiin taas pitkin ohjin. Volttailuja ei tehty samalla intensiteetillä kuin aiemmalla tunnilla. Tytsy oli jopa yllättävän rauhallinen. Eli ei kiihtynyt joka kierroksella. Kuin vasta laukassa. Muut 3 kuskia saivat vuorotellen open erityishuomion yksitellen. Meillä meni kuulemma tarpeeksi hyvin, joten meitä ei höykkyytetty keskiympyrällä. Ei haitannut.

Hypyt alotettiin taas portilta. Tytsynkin kanssa ennemmin kaukaa kuin läheltä. Ravilähestymiset skippasin edelleen suosiolla. Sitten taidettiin hypätä tynnyrit. Taisin kämmätä ekan yrityksen ja pompattiin niin erikoisesta paikasta että tultiin vielä uusiksi.

Päivän kolmas este oli okseri, jossa oli nyt heinäpaali välissä. Alkutunnista ope kertoi miten hepalle käydään näyttämässä este jos tarvii. Esteen eteen ja nopea peruutus pois. Pari kertaa. Ja sitten pienet voltit esteen edessä kumpaankin suuntaan että näkee sen kummallakin silmällä. Mutta koska itselleni ongelma ei niinkään ole esteiden esittely vaan nimenomaan se, jos hepo yllättäen epäröikin, niin jätin näyttämiset välistä. Ajattelin että Tytsy on niin tolkku että menee kaikesta yli. Väärin meni. Himmasi kohti estettä ja pääsi pyrähtämään vasemmalta ohi. Tässä kohti olisi pitänyt hoitaa tilanne kunnolla
loppuun asti. Mutta koska tultiin niin peräkanaa niin ajattelin uuden lähestymisen korjaavan tilanteen. Muut kielteli yhtä lailla.

Toinen lähestyminen yhtälailla ohi. Otettiinkohan 2 vai 3 kieltoa. Vikalla kiellolla Tytsy loikkasi johdepuomin yli sivuun. Onneksi itse tajusin olla loikkimatta ennen ratsua. Lopulta päästiin kammottavalla tasajalkaponnulla (lähes) yli. Taidettiin laskeutua takapuomin päälle. Useamman kerran tunnin aikana olin varma että katkottiin puomeja kun räsähdettiin päälle. Vaan ei. Ja onneksi ratsu oli joka kerta alla kun itsekin palauduin korkealta ilmasta. Tätä loikittiin tosiaan useampi kierros. Sen verran että hepat lakkasi tuijottamasta. Itellä meni hetki tajuta että isommasta laukasta tulee paremmat hypyt. Nyt kun tuntui ettei meinattu venyä toiselle puolelle vaikka okseri olikin suht lyhyt (ei kapea).

Opella ei olleet odotukset kovin korkealla meidän selviytymisestämme jumpalla kun loikittiin paalia niin eksoottisesti. Vaan sain Tytsyn pidettyä lyhyenä ja vedettiin aika tyylillä. Suurin haaste oli saada laukka pidettyä yllä edeltävässä kaarteessa juuri ennen jumppaa. Noin kolmesti mentiin lähes ravilla sisään.

Sitten tultiin sama rata kuin edellisellä tunnilla. Minut laitettiin ekaksi kun osasin homman. Nyt muut häädettiin taas ulos kentältä. Ohje oli odotellessa tehdä säpäköitä peruutuksia. Rata meni ihan kelvosti jumpalle asti. En muista pressutettiinko okseri jo tässä vaiheessa mutta pressu ei tainnut saada aikaan enää uusia kieltoja. Ihan varmasti en kyllä muista. Pudotettiin jumpalla ja saatiin se sakkona heti perään. Edelleen vähän kiihtyi.

Odotellessa peruutukset sujuivat yllättävän hyvin. Taas rupesi lipomaan kielellään. Ihan alkutunnista ei tätä mielestäni tehnyt. Tosin ison harjan takaa on hankala nähdä ilman sivukenotusta vasempaan.

Hypättiinköhän okseria vielä isompana loppuun? En muista. Ei ainakaan yhtä pelottavan korkeana (90+) kuin aiemmalla tunnilla. Radan jälkeen "sakkoesteenä" halusin hypätä vielä jumpan. Eka yritys mentiin ravissa sisään kun pudotti pidätteistä laukan alas. Ja kiihtyi loppua kohti. Sain tulla vielä uudestaan. Edelleen kiihtyi loppua kohti eikä päästy alkutunnin rentouteen.

Loppuraveissa malttoi kuitenkin kiihdyttelemättä. Ihan yhtä letkeäksi (löysäksi) ei mennyt kuin viimeksi mutta ei paha. Loppukäynnit käytiin tietä pitkin maastossa, me ekana. Tytsyn vauhti jäi kentälle. Matkalla pientareella oli joku minikani. Mikä lie rusakon poikanen. Mentiin noin metrin päästä ohi eestaas ja toinen kyyhötti paikallaan. Kun oltiin päästy kauemmas niin kääpiö sinkosi jänölaukkaan. Supersomaa! Tuli mieleen Pikachu! Hepat ei välittäneet mitään.

Tytsy oli tänään hevosistani helpoin. Ei mitään maata mullistavia onnistumisia mutta meno oli parhaiten säädeltävissä. Kiellot tuli vähän yllätyksenä mutta itselle tekee hyvää treenautua vähän hankaluuksistakin yli. Tunnin jälkeen oli aika asiallisesti. Taluttaessa oli lopulta aika tolkku kun muistutin miten kuuluu kulkea. Pysähtyikin hienosti kun minäkin pysähdyin. Tarhaan yritti vähän ryysätä mutta malttoi taas kun huomautin huutomerkillä.

Ongelmia:
Tytsy kyttäsi erikoisestettä enkä saanut sitä heti yli
muutamat väärät laukat

Parannusta:
pysyin helposti kyydissä
jumppa mentiin pääosin hyvin

Kiitos videoinnista tuntia seuranneille!