Hoo takaisin hommissa

Viikko alkoi kivasti sillä Harmonia oli saanut kengät takaisin ja edellisviikon alustavan kuntokuurin jälkeen palasi nyt hommiin. Tuplatunnilla ei heppaa kiusattu vaan menin sillä vain koulutunnin. Mielellään lähti tarhasta hommiin ja hoitaessa oli muuten asiallisesti mutta kun meinasi jälleen kerran väistää ylitseni enkä siirtynyt tamman mielestä tarpeeksi ripeästi pois alta niin siitä suuttui ja protestoi potkaisemalla ilmaan. Minä yritin komentaa. Nyt tiesin jo että jos olisin väistänyt niin tuskin olisi kiukkuillut. Mutta enhän voi antaa hepan pompotella itseäni. Satulallekin yritti äkäillä alkuun.

Maanantaina uhkasi ukkosta koko illaksi. Onneksi ukkosta ei tullut mutta heti tunnin alkuun vähän isompi vesisade. Onneksi otin takin mukaan ja takki hoiti hommansa hienosti pitäen minut kuivana. Housut kyllä kastui.

Hepo oli vähän veltto. Koko tunnin kaikki siirtymät oli vähän valuvia sekä alas että ylöspäin. Eikä raipasta juuri reipastunut. Yritin taivuttaa mutta ratsu oli välipalaksi tainnut nauttia seipäitä. Vasemmassa oli edelleen aika pahasti kiinni enkä saanut irrotettua. Yritin sitten keskittyä tasaiseen tuntumaan kummallakin ohjalla ja pyytämään eteen sekä pitämään pohkeet kiinni. Tämän päivän hankalin juttu oli open vaatimus pitää alapohje kiinni. Ei se vain taivu ilman liimaa sinne ratsun kylkeen. Ehkä se Hoo on sittenkin vähän turhan muhku mulle muodoiltaan.

Paljon tuli sanomista että kannukseni naputtaa jatkuvasti kylkiin. Tätä en ihan usko ilman todistusaineistoa, pitänee hankkia. Ponikannukseni on säädetty ihan alas, joten ilman kantapään nostoa (jota kyllä valitettavasti tapahtuu) kannus tuskin edes ylettyy ratsuun. Varsinkin kun pohkeeni leijailevat irti. Varpaita pitäisi kuulemma kääntää enemmän eteenpäin. Siihenkin jalkani taipuvat muka huonosti.

Tunnin piti olla kevyt mutta päädyttiin alkutunnin tehokkaan volttailun jälkeen tekemään siirtymiä. Meille muutama ja täsmällinen olisi ehkä ajanut homman paremmin. Nyt tuli niin paljon mietittävää että meinasin jatkuvasti tipahtaa kärryiltä että missäs askellajissa pitikään olla.

Aluksi mentiin harjotusravia (myöhemmin nostin jalustimet ylös). Joka sivulle 3 askeleen käyntiinsiirtymä. Sitten lisättiin pitkille sivuille näiden lisäksi vielä pysähdykset. Me valuttiin edelleen. Sitten pitkät sivut laukassa, lyhyet harjoitusravissa. Ja joka sivulle 3 askeleen käyntisiirtymä. Tässä vaiheessa välimuisti rupesi jo piiputtamaan enkä ehtinyt valmistella tehtäviä tarpeeksi. Ensin vasen kierros. Vähän liikaa vetämistä ja raviaskelia laukkasiirtymissä. Laukat kuitenkin nousi koko tunnin vissiin 1 vai 2 poikkeusta lukuunottamatta oikein!

Oikeassa kierroksessa ruvettiin Hoon kanssa saamaan juonesta kiinni. Vähemmän vetoa, rennompi istunta. Itellä oli vain semmonen olo että meiltä vaaditaan vähän liikaa ja jäykistyin paineista. Kun sain ratsastettua rennommalla mielellä niin ehdin valmistella ja siirtymät parani. Vaan edelleen olisin kaivannut itselleni lisää ajatusta mukaan.

Loppuraveissa kun lähdin keventämään niin hepo keveni edestä, tuntuma ilmavoitui ja ratsu pyöristyi. Liikaa on taas yritetty värkätä ja pingottaa kun Hoon kanssa tarvitsisi ratsastaa rennonletkeästi.

Loppukäynnit käytiin suht pikaisesti maastossa. Malttoi jopa eikä ollut edessä menevän hännässä.

Ongelmia:
kuski jännittyi liikaa
ratsu jäykkä
siirtymät löysiä

Parannusta:
laukat nousi lähes oikein
lopuraveissa löytyi rentous