tiistai 24. kesäkuuta 2014

Kaarevaa Hoota hakemassa

Tiistaina sain tunnille salaisten toiveiden mukaan taas Harmonian. Emilia auttoi kuntoonlaitossa ja sai hepan hienosti kuiskattua olemaan kiltisti satuloinnin ajan. Samoin omistajalla oli auktoriteetti saada tamma lopettamaan lautojen järsiminen. Kiva on kuitenkin että Hoo lähtee selvästi mielellään kanssani hommiin. Ainakin iloisella naamalla ottaa minut aina nykyään vastaan.

Tunnin piti perjantaiope. Joka taas vähän harmitteli ettei ole mukamas tarpeeksi hyvä ope mulle. Minä taas riemuitsen tämänkin open tarkkanäköisistä kommenteista ja monipuolisista tunneista. Ja tässäkin syynissä pysyn rentona eli heppa toimii pääosin kivasti.

Päivän aiheena tänään oli asetus ja taivutus. Alkuverkassa taas yritin ratsastaa jalalla tuntumaa kohti, keskittyä pitämään kummassakin ohjassa tasaisen tuntuman (Hoo jää vasemmalle pahasti kiinni ja videot kavaltaa ohjien lörppivän). Alkutunnin volttailut oli aika suorarunkoista menoa. Pitäisi tajuta asettaa myös ulos välillä. Yritin johtaa mutta toimi vähän kehnosti. Kyynärpäät karkaili  irti kyljistä, etenkin oikea, sekä kädet meni liian alas. Perisyntejäni.

Suurin osa tunnista mentiin aina sivun verran jotain askellajia. Meitä oli tunnilla 5, joten koko uralla mahduttiin ihan ok. Alkuun käyntiä ja ravia. Ensin käynnistä seis. Sitten kaikki sivut ravissa, kahdelle voltit ja kahdelle muulle seis. Eilinen havainto myötäämisestä pysähdyksissä auttoi. Pyysin ratsun ensin paikallaan myötäämään, palkitsin ja sitten hetki ylössiirtymän jälkeen meno oli parempaa. Käynnissä helpompaa, ravissa karkasi alkuun aika nopeasti.

Käynnissä mentiin sitten portin puolen sivu asettaen joko sisään tai ulos. Hoo kiemursi alkuun, leikki banaania mutta asettui kuitenkin. Kunnon tasaisuus jäi puuttumaan vaikka myötäsikin. Viimeiset metrit meni yleensä melko kivasti. Parhaimmillaan päästiin jopa melko suoraan. Vasen kankkuni oli avain tässä. Paino myös vasemmalle istuinluulle ja turhat jännitykset pois.

Meluvallin sivulle otettiin laukkaa. Nousi kivasti. Kerran taisi tulla väärä (kun rupesin ajattelemaan liikaa). Oikea rullasi paremmin. Pääty-ympyrä laukassa. Kun ravi rupesi pysähdyksen jälkeen pysymään tasaisena niin hetkittäin laukkakin pyöristyi. Lopulta ennen välikäyntejä tamma tuntui jo tosi kivalta. Ravissa sai ratsastaa vähän temponlisäystä eteen turvan nousematta ja sain kunnon taivutukset kulmiin (vaikka lapa vähän karkasikin ulos).

Luulin jo että tunti loppuu kun ratsu oli niin kiva. Mutta kyse olikin välikäynneistä eikä ollut mennyt kuin alle 40 minuuttia. Harvinaista että näin nopsaa tuli näin hyvä. Harmi vaan että välikäynteihin myös katosi meidän hyvä meno.

Taisin itse ottaa turhia paineita, jännityin ja rupesin punkemaan ja vääntämään liikaa. Yritin käyttää pohkeita, sillä pohkeiden käyttö oli myös oleellista. Mutta jännitys siirtyi ratsuunkin. Meno takkuuntui tai jos vauhtia oli en saanut sitä kanavoitua rentoutena eteen vaan takaset unohtui matkasta ja juostiin issikkamoodissa.

Nyt tehtiin pääty-ympyröitä, joista käännettiin ympyrän sisään voltille. Vähän sinnepäin hetkittäin taivutuksen, asetuksen ja myötäämisen kanssa mutta viime silaus jäi puuttumaan. Harjoitusravissa istuminenkin rupesi tuntumaan hankalalta ja kevensin aina mahdollisuuksien mukaan. Suurin osa kierroksesta oli aikaa työstää itsenäisesti mutta otin liikaa suorituspaineita. Olisi pitänyt sooloilla vielä itsenäisemmin ja jatkaa siirtymien avulla.

Loppuverkassa meiltä katosi loppukin eteenpyrkimys eikä hepo enää kuunnellut pohjeapuja. Ope ehdotti eteenratsastusta ravissa. Sain 60 % tehoista irti. Aika ponnetonta. Seuraava ehdotus oli laukkaspurtti. Se toimi onneksi paremmin ja saatiin kaasu kuntoon. Vaan silti ratsu ei myödännyt rehellisesti. Asettui joo hetkittäin ja myötäsi. Mutta suunnanvaihdoissa turpa nousi. Enkä ollut tyytyväinen. Saatiin kuitenkin pyöritellä tovi ja sain lopettaa ihan kelpo kohtaan.

Tunnin jälkeen käytiin lyhyentämässä nurmikkoa. Sain luvan hypätä selkään. Hepalla siis pelkkä riimu ja narut kaksin puolin. Hyvin totteli ohjausta mutta annoin olla pääosin autopilotilla. Tuntui hullulta kun yleensä kontrolloin jokaista askelta. Lopuksi vielä yllytettynä makasin selässä. Hoo ei ollut moksiskaan.


Näkymiä ylhäältä.
Ongelmia:
kuski sortui lopputunnista yliyrittämiseen
ei myödännyt rehellisesti

Parannusta:
laukat nousi helposti
alkutunti meni tosi kivasti

©Anni


Emilia kuvasi meidän menoa:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora