Erikoisesteitä ja säätelyä, osa 1

Tänäkin maanantaina oli tarkoitus mennä ensin koulutunti Hoolla, huilia tunti ja mennä sitten Tytsyllä esteille. Listan tuijottelu ennen tuntia kertoi kuitenkin että kaikilla tunneilla oli aika vähän väkeä sekä sen, että ekalle estetunnille oli vain 3 tulijaa. Siispä heppahulluus sai vallan ja kysyin että voisinko mennä myös ekalle estetunnille. Taka-ajatuksena päästä pomppimaan Harmonialla. Vaan Hoo oli kuulemma päivällä mennyt jo yhden tunnin, joten ensimmäinen hepoehdotus oli Roze. En pomppinut riemusta vaan kysyin muita vaihtoehtoja. Haave 2 oli Pönä. Ja sitä seuraavaksi ehdotettiinkin.

Ella aka. Pönä oli hommissa jo aiemmalla tunnilla, joten jalkojen harjaus, suojat jalkaan ja jalustinhihnat kiepille. Pidin suosiolla kouluraippani. Takin vaihdoin turvaliiviin. Varsinkin kun näin että luvassa oli erikoisesteitä. Hieman ripotti vettä jossain vaiheessa tuntia. Pohja oli märkä jo valmiiksi aamupäivän sateista. Kohtuullisissa rajoin tosin.

Hepoa sai jo alkuverkassa patistaa liikkeelle. Hyvin kuitenkin toimi alkuverkat ihan lörppäpitkällä ohjalla. Ei pukitellut eikä spurttaillut. Ope mainitsi että hyvä opetella olemaan erikoisemmissakin tilanteissa että oppii toimimaan. Verkkatehtävänä pyöriteltiin 8 m voltteja kumpaankin suuntaan kaikissa askellajeissa. Ei liian helppoa mutta erittäin tarpeellista!

Päivän hypyt alotettiin laavumaisesti kallellaan olleelle portille. Nopeasti opin että poni loikkaa mieluummin kaukaa kuin sommittelee pikkuaskelia. Hypyissä tuntui venyvän pitkäksi ja matalaksi ja tuntui että itsestäni loppui myötäysvara kesken. Kyttäilemättä kuitenkin yli. Piti vain huolehtia riittävästä laukasta. Säätövaraa ei hirveästi ollut, sillä jarrut ei olleet herkimmästä päästä. Tajusin kuitenkin päästää ohjista jos en päässyt hyppyyn mukaan.

Sitten hypättiin tynnyreitä, taas helposti yli. Taidettiin ottaa vielä pressulla peitetty okseri tähän väliin. Hirmu helposti hepat sen ylittivät. Pönä vähän tuijotti alas mutta meni silti. Jokunen ylitys siihen muistaakseni.

Lopulta loikittiin jumppaa. Maapuomi, 2 pystyä innarivälein, 1 laukka ja taas 2 pystyä ja maapuomi innarivälein. Välit oli enempi ponimuotoa, 1 laukan väli taisi olla 6 m. Alotettiin melko matalilla korkeuksilla. Pönä meni taas kivan helposti suoraan ja hoiti oman hommansa hyvin, tosin hieman etupainoisena ja sen verran laakana mitä tuollaisella tehtävällä onnistuu. Nosteli se toki jalkansa pääosin yli mutta taisi jokunen puomi lähteä matkaankin. Välit oli meille aika ok. Itellä piti keskittyä pitämään yläkroppa tarpeeksi pystyssä ettei mennä kummatkin etupainoisina.

Sitten hypättiin rata. Alkuun portti, seuraavaksi pelokeokseria muutettiin: pressu pois päältä ja alta paljastui heinäpaali. Sitten tynnyrit ja jumppa vielä loppuun. Meillä meni muuten ok mutta helposta tynnyristä vedettiin vasemmalta ohi kun tulin liian kovalla luotolla ja huolimattomasti. Uudella yrityksellä yli. Heinäpaali ei aiheuttanut tuijotusta kummempaa.

Loppuun saatiin uusia kakkonen ja kolmonen, nyt mentiin kerralla yli. Sitten hypittiin vielä pelkkää okseria. Poni tuntui hyytyvän ja kolisteli paljon. En ihan hahmottanut korjauskehotuksia. Ponin pitäisi nostaa takasensa paremmin joo, mutta mitä pitäisi tehdä asian edistämiseksi. Okseri taas nousi mutta tamma hyppäsi kuitenkin joka kerta. Meille oli kuulemma suurimmillaan rahtusen päälle 90. Kyllä kuskille näemmä taas iski rimakauhu ennen ratsua. Mutta vika hyppy oli taas tyylikäs ja este pysyi pystyssä.

Ei ihan yhtä hohdokasta menoa kuin keskiviikkona mutta poni oli paljon tolkumpi kuin mitä etukäteen arvelin. Tänään tuli vain 1 pukki kun sain taas protestia raipankäytöstäni. Moni muu on sanonut ettei Pönällä juuri karva värähdä raipasta. Minun mielestäni se reagoi siihen ihan hyvin. Käyntiinkin sai vähintään kakkosvaihteen kun komensi. Helpommin tosin otti raviin.

Ongelmia:
olisi voinut edetä vielä paremmin
joitain pudotuksia
yksi ohimeno
hepo hyppäsi vähän pitkänä ja etupainoisena

Parannusta:
tuijotteli tosi vähän
erikoisesteistä näyttämättä ykkösellä yli
reilu 90 cm okseri ylittyi myös