Kyselin Aaltokankaalle pienryhmäesteitä. Ensimmäinen ehdotus oli että lähtisin joululomavuokraajien kanssa hyppimään, niitä oli vain 3. Neljänneksi mukaan siis. Pelkäsin että ratsuksi tulee taas Ransu. Onneksi olin väärässä ja sain Jatsin. Suokkeja, suokkeja. Mutta mikäs siinä.
Rata oli lähes samanlainen kuin viimeksi Merillä pienryhmässä hypätessäni. 21 metrin suora linja, 24 metrin kaareva ja keskellä pysty suunnanvaihtoesteenä.
Alkuverkassa tuli taas sisäpohkeesta sanomista. Nopeita temponmuutoksia oli ohjeena. Vasen laukka pyöri taas huonommin. Hyvin lähti pitkillä sivuilla eteen. Pääty-ympyröillä ylitettiin puomeja, välillä paikat osui, välillä Jatsi paikkasi. Kulmat yritin tehdä erittäin huolellisesti alusta alkaen. Jatsi kulkikin käynnissä ja ravissa ihan nätissä muodossa.
Hypyt meni nekin aikalailla edelliskerran malliin. Alkuun tultiin suoraa linjaa. Yritin piruuttani väliä kuudella. Pidätin kerta toisensa jälkeen liian hellästi. Mutta päästiinpä sentään viidellä + jälkimmäinen kaukaa. Kertaalleen tuli mun mielestäni 6, ope sanoi että lähes 6. Siitä vielä sakkokierros mutta sitten Jatsi roikaisi taas kaukaa. Itse olin tyytyväinen jo tähänkin säätelyn määrään.
Tämän jälkeen lopetin himmailun ja annoin ruunan edetä. Kaareva linja tultiin sujuvasti ja laukatkin pääosin vaihtui. Kun tsemppasin niin päästiin jopa jälkimmäisen esteen jälkeen kohtuullisesti suoraan. Ilman tsemppaamista tehtiin lähes pikakanttailuja johtamisen suuntaan.
Keskellä ollut pysty tultiin yksittäin, ihan ok. Lopuksi vielä 7 hypyn rata. Muistaakseni vain kertaalleen. Meille estekorkeus oli jotain 60 - 75 cm. Rata ei mennyt ihan parhaiten. Itselläni keskittyminen rakoili kun maneesiin tuli yksi ratsukko lisää. Selvittiin ja edettiin, myötälaukassa suurimman osan aikaa. Yksi kolahti mutta ei tainnut pudota. Vikalle ei osunut paikka ja tultiin se sakkona heti perään uudestaan. Nyt Jatsi otti pidätteet niin hyvin vastaan että meinasi pudottaa esteen edessä raville. Ajauduttiin tosi lähelle mutta päästiin taas puhtaasti yli.
Ope muistutti tunnin aikana useasti kohottavista pidätteistä. Minä taas unohdin niitä tehdä. Paremminhan Jatsi hyppäisi jos ei menisi niin laakana. Loppuraveissa ruuna tuntui tosi hyvältä. Ei puskenut enää sisäpohkeita vasten.
Ongelmia:
suoraan meno esteen jälkeen
muutamia vääriä laukkoja
Parannusta:
laukassa oli jopa vähän säätelyvaraa
kaikesta yli
loppuraveissa ruuna oli avuilla ja sain sen kauniisti taivutettua kulmiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora