Paluu todellisuuteen

Maanantaina tallilta kyseltiin että tulisinko keskiviikkonakin. Eihän siinä oikeasti tarvinnut juuri houkutella kun mitään muuta ei ollut sovittuna. Riemuni oli suuri kun sain jatkaa Harmonialla. Kelikin oli nollissa toisin kuin maanantaisin, jolloin himopakkaset riehuvat.

Tamma odotti karsinassa perä ovelle päin. Ei puhettakaan mistään iloisista tervehdyksistä. Oli tänään taas poikkeuksellisen pahalla päällä. Harjasin lopulta taas raippa kädessä ja silti tamma potki takasillaan sivuille. En oikein päässyt selville mikä kaikki tammaa tänään kiukutti. Välillä nimittäin veti korvia luimuun siitäkin kun otin käteni kyljestä irti. Yritin harjata rauhassa ja provosoitumatta. Viuhtovat jalat saivat harjauksen lomassa toisella kädellä raipannapautuksia. Ei ollut juuri vaikutusta. Pitäisi joskus paneutua tamman kiukkukäytökseen oikein kunnolla ajan kanssa. Eivät nämä omat kuiskailutaidot näemmä kovin kummoiset ole.

Menin tänäänkin ilman satulaa koska ajattelen yhä että uusi satula on vähintään kirottu ja aiheuttaa meille huonoja tunteja. Tosin tänään siihen ei tarvittu sitä satulaakaan. Tiedä sitten oliko maanantaista hellänä ollut takalistoni osasyy. Tänään kädet lepattivat, alaselkä oli jännittynyt ja hartiat jumissa. Tamma ei koko tunnin aikana asettunut kunnolla kumpaankaan suuntaan. (Muka) tasaisella ulkotuella ja sisäohjasta myötäämällä turpa kääntyi yleensä ulos.

Alkukäyntien aikana oli jo sellainen olo etten saa itseäni yksin ratsastusruotuun. Ohjastuntumani oli tänään kummallisen epävakaa. Pohkeet liian lepsut. Eipä Harmoniakaan kovin kauniissa koulumuodossa sitten kulkenut.

Alkutunnin oikean laukan nostot olivat aika farssia. Nostin suoralla, yritin pitää ulkotuen ja löysätä sisältä. Ekalla kerralla päästiin vaan hyvin löysään väärään laukkaan. Jätin korjaamatta. Liekö tamma sitten tästä päätellyt että haa, vasenta laukkaa. Sillä myöhemmissä nostoissa tulikohan kertaalleen tuurilla oikea ensimmäisellä yrityksellä. Muuten nostettiin ensin vasen ja korjattiin ravin kautta oikea. Tai hankalilla kerroilla ei nostettu laukkaa ollenkaan, voltattiin ja yritettiin lisää. Olisi ehkä pitänyt ruveta nostamaan kulmassa. Yritin väistättää takaosaa sisäpohkeella ulos ennen kulmaa mutta tämä pikemminkin kiihdytti ja jännitti menoa kuin auttoi.

Tehtiin lävistäjiä käyntisiirtymillä, myöhemmin ravista seis ja takaisin raviin. Tämä oli kokonaisuutena ehkä meidän paras tehtävämme. Takaisin raviin mentiin aavistus löysästi eikä jarrutus tullut ihan niin kevyellä tuntumalla kuin olisin halunnut. Ope kommentoi että istun oikealle vinossa mutta korjaaminen taisi unohtua.

Vasemmat laukat nousivat sentään oikein mutta meno oli tosi tahmaista. Peräkin meinasi valua vasempaan. Ei jälkeäkään maanantain kevyestä ja rullaavasta menosta. Olisin halunnut kääntää ympyröitä mutten viitsinyt sooloilla. Laukattiin vain yksi pitkä sivu kerrallaan.

Lopputunnista tehtiin myös väistöjä. Eteneminen katosi väistöissä hyydyksiin asti. Jokin istunnassani ehkä jumitti? Oikean jalan väistö oli tänään hankalampaa muttei vasenkaan ollut kovin liitävää. Liian hidasta ja aavistus turhan jännittynyttä.

Yhä myös asetukset olivat hukassa. Volteilla kaatui sisään, kumpaankin kierrokseen. Yritin kyllä kovasti mutta tänään joku oli pielessä. Alkutunnista tein muutaman avon (yrityksen) ja niissä sain ainakin kaulan kauniisti sisäänpäin. Olisi pitänyt ottaa niitä enemmän. Kulmatkaan ei tästä syystä sitten olleet kovin ihania.

Pohkeisiin Hoo ei tänään reagoinut kovin säpäkästi. Olisinkin halunnut ohjata menoa pikemminkin istunnallani. Vaan jokin oli pielessä. Mystinen käsijarru päällä, jota yritettiin vain jättää huomiotta. Harmillisen huonosti osasin rentouttaa selkääni. Päivän parhaat ravipätkät tuli kun ajattelin että nyt väistöt loppuivat ja tein vähän eteenratsastusta ja kiinniottoja. Käytännössä pelkällä istunnalla. Siinä tuli rentoa menoa eteenpäin ja hidasti hienosti kun ajattelin pystympään. Vaan sitten meiltä kaivattiin vielä yksi väistö kun menin sanomaan ääneen että ärsyttää kun kaikki meni niin huonosti. Väistö vähän hyytyi ja tamma jännittyi mutta päästiin sivulle eikä perä karannut.

Loppuverkassa meno oli vähän sinnepäin ok. Taas meni hyvin epätasaiseksi eli välillä kiihdytteli, välillä hyytyi. Eikä mulla tuntunut olevan näihin erityisemmin sananvaltaa. Puolipitkin ohjin ympyrällä meni suht ok. Mutta kun lähdettiin hakemaan viimeistä silausta niin tuntui että meno meni vain huonompaan. Tuli edestä raskaaksi, hidastui, otti ristiaskelia tai puski lapa edellä. Ei nyt mitään ihan katastrofaalista mutta ei se hyvältäkään tuntunut. Lopulta lopetettiin kelvolliseen kohtaan. Hyvin hidasti istunnalla käyntiin. Käynnissä vielä pari volttia (nyt muka asettui kumpaankin suuntaan) ja sitten lepokäynnit.

Miten maanantaina kaikki olikin niin paljon helpompaa? Pitäisikö vaan nukkua enemmän ja venytellä?  Vielä tunnin jälkeen harjatessa hepo oli pahana. Tosin kiukku oli sen verran yleisluontoista eikä minua kohtaan uhkaavaa että annoin olla irti ja syödä. Tänään tammalle tuli pitkästä aikaa kuuma.

Revanssiin voisi olla mahdollisuus perjantaina. Ehkä itsenäinen voisi olla hyväksi. Alkutunnista heti sivuliikkeitä, myös niitä avoja. Ja vähän pidempiä pätkiä laukkaa että siinä ehtisi tehdä jotain, rauhallista ympyrää vaikka. Pysähdykset ja ravin säätely istunnalla. Oikeasti ratsastus eteen. Ehkä sen kirotun satulankin voisi ottaa taas testiin, vaikka jalustimet kaulalla. Peräni tuskin kestää enää kolmatta tuntia ilman satulaa Harmonialla viikon sisään. Rehellisesti sanottuna ei se kestänyt tätäkään.

Ongelmia:
kaikki meni huonommin kuin maanantaina
kuskin istunta ja rentous
tamman eteenpäinpyrkimys

Parannusta:
vasemmat laukat nousi oikein
pysähtyi ravista asiallisesti