Perjantaina minulle sopiva tunti oli täynnä. Päädyin sitten taas ratsastamaan Harmonialla itsenäisesti tuntien jälkeen. Tänään oli taas satulapäivä toissapäiväisen satulattomuuden tuntuessa vielä paikossa.
Tänään olin tammaa ovelampi. Kun edelleen oli hankaluuksia saada eläin ulos karsinastaan niin annoin karsinan oven olla auki, hevon irrallaan ja houkuttelin sen heinätupolla matkaan. Koska Hoollakin on aina nälkä niin tämä oli aika takuuvarma konsti ja tuotti nopeasti toivotun tuloksen. Tuppo turpaan ja ratsu käytävälle kiinni. Tänään tuntui heiluttelevaan takasiaan ihan tavan vuoksi. Osasin olla väistämättä ja harjaamisen häiriintymättä. Vasemman kyljen kanssa pärjättiin yhdellä keskustelulla, oikealla niitä tuli harmikseni muutama lisää.
Varustauduin tunnille pitkästä aikaa kouluraipan lisäksi myös kannuksilla. Keli oli aavistuksen pakkasella. Pohja oli taas suht ok, aavistuksen luistava. Alkukäynnit käveltiin tuntiaan lopettelevien tuntilaisten joukossa. Sen jälkeen oltiin kentällä ensin kaksin suokkitamman kanssa, lopulta keskenämme.
Alkuun mentiin taas aika pitkään käyntiä. Ei pahinta matamista mutta jotenkin en saanut tehtyä asioita ihan loppuun asti. Ravailuun asti ei ollut mitään kummempia. Kertaalleen aiemmassa mörkökulmassa liikahti jotain kun oltiin kohdalla. Ehkä puusta putosi lunta, minäkin näin sen. Harmonia säpsähti ja otti pienen hypähdyksen sivulle. Tämän jälkeen lopputunnin tamma aina jännittyi tässä kulmassa. Yritti kartella sinne menemistä ja kiihdytti nopeasti pois. Kuskia voi taas syyttää liiasta lepsuilusta kun salli tämän tapahtua.
Ravista ei meinnanut tulla millään kovin hyvää. En vaatinut tarpeeksi. Yritin kuulostella istuntani osat ja jalkojen käytön. Muu oli suht kunnossa mutta kädet leijailivat alas suoriksi samantien kun huomio herpaantui. En vieläkään meinaa uskoa ettei se auta saamaan ratsua kauniisti laskemaan turpaansa. Alkuun vähän pyöriteltiin voltteja ja tehtiin avoja. Avoissa turvan sai sisälle yllättävän hyvin vaikka asetuksissa oli tänään taas takkuista. Jalkojen moniuraisuudesta en osaa sanoa.
Ympyrällä tein vaikeampaan eli oikeaan kierrokseen ravissa siirtymiä ja temponmuutoksia satulaan istuen. Siihen asti kevensin. Pysähdyksistä liikkeelle olisi saanut edelleen lähteä reippaamminkin. Vauhdinsäätely sujui ihan ok mutta haastavinta oli pitää asetus sisään ja saada ratsu pysymään rentona. Kahden ohjan tuntuma ja pohkeesta eteen. Tamma yritti taas roikkua vasemmassa ohjassa jos en keskittynyt. Tai minä yritin.
Välillä vähän huilittiin ja yritettiin mennä suoraan. Käynnissä onnistui jopa ihan kelvosti. Vähän kiemuraa tuli ennen päätyä.
Vasta kun toinen ratsukko lopetti niin sain taas kimpaannuttua tarpeeksi ja vaadin pyyntöihini kunnon reaktiot. Homma helpottui hetkeksi mutta sama määrätietoisuus olisi pitänyt pitää jatkuvasti yllä. Rupesi asetukset menemään läpi ja askel nousemaan ravissa.
Päätin kokeilla vielä laukatkin, pohjan ehdoilla. Ei kuitenkaan luistanut, joten laukkasin kumpaankin suuntaan ympyröillä. Laukat nousi ihan ok ja myötäisinä. Kun sain itseni aseteltua pitämään pohkeet tuntumalla, samoin kummatkin ohjat sekä suoristamaan ratsun niin tamma rupesi kumpaankin kierrokseen nyökkäilemään pyöreäksi. Laukka olisi voinut rullata vähän paremminkin mutta jo liukastumisvaaran takia maltillinen meno kelpasi tänään. Ei ollut kuitenkaan pahinta jalat maassa matamista. Nostoja tein lopulta kumpaankin suuntaan useampia. Yritin muistaa pitää ohjat tuntumalla läpi noston mutta vaikeaa oli mokoma.
Loppuravailut meni ihan letkeästi. Huomasin kyllä että tamma ei ollut ihan rehellisesti läpi koska turpa nousi vaihtaessa kierrosta oikeasta vasempaan. Tähän meinasin tänään kuitenkin tyytyä. Vaan kun istuin raviin alas ottaakseni käyntiin alkoi turpa ylhäällä venkoilu. Enhän minä sellaiseen voinut lopettaa. Lopulta harjoitusravia, käyntisiirtymiä ja kevyttä ravia eteen piti ottaa vielä useampia ennen kuin olin tyytyväinen ja päästiin asiallisesti käyntiin.
Kuvaajaa ei taas ollut, joten piti hoitaa se homma itse.
Talliin mennessä tammalla oli taas tilsat joka jalassa. Naputtelin ne irti ja harjasin ennen kuin päästin malttamattoman hevosen syömään. Karsinaan päästö tuli tehtyä samaan tapaan vähän leväperäisesti irrallaan kuin sieltä poistaminenkin. Nätisti osasi kävellä heinilleen kun vapautin käytävällä ja lähetin matkaan.
Ongelmia:
pitäisi vaatia enemmän
ei myödännyt kunnolla läpi
käsien kantaminen on hankalaa
Parannusta:
tiedostan jo aika monta osaa tekemisissäni
alun hissuttelun jälkeen meno parani kun muistin vaatia
laukat nousi ok
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora