Vastaista, onneksi vain asetukset ja laukat

Keskiviikoksi houkuteltiin taas Vaahteramäen tallin puolesta tunnille. Nyt ei tullut yhtä imartelevaa viestiä mutta toisaalta tallilla oli tiedossa että keskiviikkoisin olen saatavilla. Tallilta löysin Aksun karsinan ovesta ohjelapun mulle ennen kuin pääsin listalle asti. Sieltä vielä varmistui että jatkan harjoituksia Aksun kanssa. Hepo oli mutainen, onneksi myös loimitettu sekä jo kuivunut. Harjauksesta ei nauttinut edelleenkään mutta oli hevosiksi.

Maneesissa ope taas avusti kyytiin ja talutti päädyn verran. Mahtaakohan Aksulla olla jotain omia vinkeitä kun saa tällaista kohtelua? Oli kuitenkin fiksusti. Mitä nyt vähän oikoi kulmia. Ja kun kuljettiin uran sisällä niin pääsi oikomaan niitä oikein luvan kanssa. Kun yritin pungertaa hepoa seinälle niin istuntani taisi nitkahtaa vinoon ja sitten oltiin kierteessä. Onneksi osasin välillä suoristautua. Oikea hartia saattoi silti puuhailla omiaan kun tunnin jälkeen oli vähän jäykkänä.

Käsiä piti kantaa ja pohkeilla ratsastaa hepoa edestä ylemmäs jos painui matalaksi. Päivän teemana oli vasta-asetukset ja vastalaukat. Alotettiin pituushalkaisijalla, jossa ravattiin kolmen puomin yli. Ekassa välissä asetus vanhaan suuntaan ja tokassa jo valmiiksi uuteen suuntaan. Hepo välillä vähän kiiruhti mutta sain tahdin pääosin tasottumaan aika hyväksi.

Myöhemmin mentiin pääty-ympyrällä ravia. Avoimella puolella asetus sisään, toisella puolella taivutus ulos ja kevennyksen vaihto. Ympyrän jälkeen pitkälle sivulle, muutama väistöaskel sisään ja vastalaukka. Ekalla kerralla Aksu ei nostanut laukkaa heti, joten taisin kovistella liikaa ja tuli kunnon loikkaus laukalle. En tästä hetkunut. Hyvin herkästi myös vaihteli laukkoja. Vasempaan kierrokseen lähes joka kerta. Oikeaan olin paremmin ajan tasalla nostamaan aiemmin ja ottamaan raville hyvissä ajoin ennen lyhyttä sivua. Laukat nousi myöhemmin helposti kun tein sen hellemmin.

Loppuun laukattiin myötälaukassa ympyrällä. Oikea kierros. Plussat neljälle kanssakuskille tien- ja vauhdinsäätelystä, sillä hyvin mahduttiin. Vaikka Aksu alkuun vähän himmaili. Asetus oikealle meinasi olla ensin vähän hukassa. Loppuraveissa tamma halusi juosta lujaa. Otin oman vippaskonstini käyttöön ja istuin kolmannesympyrän alas. Sain hepan huomattavasti paremmin takaisin jarruille harjoitusravissa. Sen jälkeen keventäessäkin tahti säilyi. Käyntiin päästiin ihan istunnalla, ohjat jopa vähän löystyen.

Kovin rentoa ja tasaista meidän meno ei tänäänkään ollut. Otettiinpa yksi säikky ovella sisään tulleista ihmisistäkin. Huomasin tulijat kyllä itsekin. Ehkä sitten vähän kavahdin, sillä hepat ovat kuulemma tottuneet kulkijoihin. Aksu jatkoi taas hommia.

Ongelmia:
oikea laukka vastalaukkana ei meinannut säilyä
tahti ei edelleenkään ollut tasainen läpi tunnin
istuin välillä mutkalla

Parannusta:
olin itse hyvin rauhallinen
vasen laukka vastalaukkana ei vaihtunut kertaakaan