sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Vahingossa vihreä


Kisaviikonlopun viimeiset kisat oli seuraesteitä ABC:llä. Aamun koulukisoissa ei tosiaan kauaa mennyt, joten ehdin ABC:lle jo radan rakennuksen loppumetreille. Eilisestä jäi aika paha stressi että mitä jos unohdan radan.

Aapolla oli hommissa hypätä 50 cm alle. Tolkusti meni. Ratojen välissä oli sen verran väliä että hepo ehti talliin syömään ja huilimaan. Minun kanssani siis 70 cm luvassa. Arvosteluna 367.1.

Rata käveltiin porukalla. Open poikkeuksellisen kärkkäitä kommentteja en tässä vaiheessa arvostanut yhtään. En tahdo rataan tutustuessa kuulla spekulaatiota siitä miten kielletään tai ratsu lähtee lapasesta. Mitä se ei ole ikinä edes tehnyt. Missiona oli parin edellisen haparoivan estekisan (Aapolla) jälkeen esittää siisti, tasainen ja helpon näköinen nolla. En siis edes suunnitellut tiukkoja teitä tai nopeaa aikaa.

Lopulta oma aikatauluni meni sittenkin vähän turhan tiukaksi. 5 ratsukkoa sai olla verkkaamassa (ei verkkaryhmiä). Välistä oli tainnut joku jäädä pois. Meinasin vielä unohtaa putsata kaviotkin. Pihalla kävelyt jäi tekemättä, kipusin kentällä kyytiin ja suunnattiin heti maneesiin. Hetki ravia ja sitten ope jo kaipasi hyppyjä. Laukassa pari kierrosta alle. Kaksi hyppyä pystylle ja yksi okserille. Okseri putosi, joten otettiin uusiksi. Hepo liikkui omasta halustaan mutta kuunteli myös pidätteet. Suunnan vaihto ja yksi hyppy okserille. Sitten oli jo aika mennä suorittavan ratsukon seuraksi radalle.

En edes ajatellut esitteleväni radalla Aapolle mitään. Olihan se siellä jo käynyt. Ja kaikki esteet olivat tavallisia puomiesteitä. Joukossa sarja ja trippeli. Otin vähän ravia ja laukkaa alle. Lähtömerkki tuli yllättävän pian. Tehtiin sitten vähän erilainen tie ykköselle kuin olin suunnitellut. Osa hypyistä tuli vähän lähelle muttei lähdetty suihkimaan missään vaiheessa. Muistin pidättää. Aapo kääntyi jopa yllättävän hyvin. Ei mitään kyttäilyjä, puomit pysyi paikallaan ja muistin mihin ollaan menossa. Loppua kohti vauhti vähän kiihtyi mutta mikäs siinä, kakkosvaiheessa aika kuitenkin ratkaisee. Pysyin silti alkuperäisessä suunnitelmassa enkä lähtenyt tiivistämään teitä. Nolla tuli ja tavoite saavutettu.

Radan jälkeen otettiin sitten kunnon loppukäynnit kentällä. Ihanassa auringonpaisteessa. Luokan jälkeen yllätti että tämä nollan tavoittelu riitti sijoituksiin. Ratsukoita oli niin runsaasti (26) että oltiin seitsemänsiä. Elämäni ensimmäinen vihreä ruusuke. Seuraavalla kerralla voi sitten ruveta ratsastamaan aikaa kun on todistettu että tämä siististi meneminen onnistuu.

Ope kommentoi että vähän lisää treeniä eikä ysikymppikään ole pois laskuista. Itse en sitä edes harkinnut nyt. Ja video kavaltaa myös toisen kommentin todeksi että isommille esteille ratsu pitäisi saada lyhyemmäksi. Videolla vauhtikin näyttää paljon rauhallisemmalta.


Alekseille kiitos kuvaamisesta.

2 kommenttia:

  1. Seitsemäs. Tulokset löytyy tuolta kisatulosten alta, sitä oon saanut sentään päivitettyä :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora