Tyyliestekurssin eka päivä: paremminkin on mennyt

Kahdeksalta oli turbohevostelupäiväni neljäs ratsu vuorossa. Toiveideni mukaan Kora Mintin tyyliestekurssille. Onneksi löytyi apureita laittamaan mulle heppa kuntoon kun olin vielä Touhon kyydissä. Samalla tulin lintsanneeksi esteiden kasaamisen.

Kora oli taas tuttuun tapaansa jäykkiksenä. Vähän yritin ratsastaa pohkeilla tuntumalle mutta en saanut pyöristymään. Nopsaan sitten ruvettiin keskittymään kuskeihin ja hepo sai olla melko rauhassa. Kevyttä- ja esteistuntaa. Kantapäät kunnolla alas. Ja mulle vielä vähän lyhyemmät ohjat, varsinkin myöhemmin laukassa. Tämä otti jalkoihin ihan kunnolla, oikein hyvä. Miksi yleensä estetunneilla vaan ratsastellaan eikä piiskata kunnolla?

Ope opetti myös mistä hyvä esteistunta koostuu. Neljä juttua niitä oli ja ainakin pohkeet ja katse kuului joukkoon. Puolet ehdin näemmä jo unohtaa.

Tultiin linjalla olleita ravipuomeja lähes koko tunti. 3 puomia ja n. 16 metrin väli seuraaviin ja vielä seuraaviin. Yhteensä 9 puomia siis. Alkuun Kora vähän kiirehti mutta ravipuomeina päästiin kuitenkin suht rauhassa. Sitten nostettiin linjan jälkeen laukka. Siinä kiiruhti vähän enemmän. Jarrutusmatkat takas raville oli pitkiä. Kuskit oli koko ajan irti satulasta. Ravissa sai ympyrän verran keventää.

Sitten järjestäydyttiin osastoon. Vasen kierros. En tiedä häiritsikö ötökät mutta hepat rupesi vähän levottomiksi. Ravilla edelleen tehtävälle mutta nyt Kora kiihdytteli. En tiedä oliko vika omassa vai hepan päässä että vauhti kiihtyi. Loppuun tuli ristikko ja hepo pukitteli sen jälkeen. Kertaalleen mentiin esteestä ohikin. Ei tainneet olla pohkeet kiinni. Pukittelua esiintyi lähes joka kerta. Olin kummissani kun ei Kora yleensä moista tee. Parin kerran jälkeen heivasin kannukseni mutta pukkeja tuli silti. Laukkaympyrälläkin veti päätä alas. Ihan epätyypillistä. Ensin syytin kannuksiani, sitten rupesin epäilemään satulointia ja hevosen terveyttä. Onneksi pukit ei olleet mitään kuskinkaristuskokoa. Loppuun esteitä oli jo kaksi eli tultiin vihdoin myös laukkalähestyminen hyppyyn. Eka meni ok mutta vikan jälkeen taas pukitti. Ope kysyi että tahdonko ottaa vielä uusiksi mutta totesin että katellaan huomenna. Ope arveli että saattoi ottaa kierroksia myös kaiuttimista.

Tämä oli taas hyvä paluu maanpinnalle. Minäkin kuvittelen olevani hyvä mutta näin perustavanlaatusessa tehtävässä tulee ongelmia. Paljon on vielä opittavaa. Aikamoinen harmitus tästä jäi, lähinnä huoli Koran kunnosta.

Tälle päivälle tuli sitten oltu 4,5 tuntia ratsailla, 4 eri hepan kyydissä. Edelleen kaukana ammattilaisten määristä.

Ongelmia:
pukittelu
yksi ohimeno

Parannusta:
pysyin kyydissä
ei juuri pelottanut


Anne videoi vielä tämänkin.