Lyhyellä ratsulla paremmat hypyt

Lauantaina olin jo käynyt aamuvarhain lenkkeilemässä tihkusateessa. Sieltä sitten rivakan vaatteiden vaihdon kautta ABC:lle hyppelemään. Hepat arvattiin ihan oikein etukäteen, joten ratsujako meni totuttuun tapaan. Tällä kertaa tosin poikkeuksellista oli että Aapo oli jo hommissa. Suojat jalkaan ja satulanvaihto niin pääsin valmiiksi verkatun hepan kyytiin.

Pihalla tosiaan satoi, joten oltiin maneesissa. Aapo liikkui ihan hyvin eteen eikä tuntunut edestä raskaalta tai vyöryvältä. Opelta tuli eniten kommenttia että pitäisi käyttää sisäpohjetta vielä paremmin. Kumpaankin suuntaan. Ehkä Aapo sitten kaatui kaarteissa sisään. Tunnustan etten huomannut. Mentiin melko itsenäisesti askellajit läpi kumpaankin suuntaan. Laukasta alas siirtyi vähän valuen mutta muuten ihan ok.

Esteitä oli 5: kaksi vähän lävistäjämäisesti (joilla hypättiin kasia), loput 3 linjalla, ensin innariväli, sitten 3 laukkaa. Alkuun esteet oli pieniä ja meillä meno vähän kangertelevaa. Yritin muka tulla napakasti mutta silti esteillä oli pieniä ongelmia. Yli päästiin silti. Laukat ei tainneet alun kahdeksikkotehtävällä vaihtua ihan toivotusti. Ja edelleen tuli sanomista sisäpohkeen paremmasta käytöstä.

Linjallekin taidettiin kertaalleen päätyä vähän eri tahtiin. Jalustin putosi. Mutta urhoollisesti yritin pitää ratsun suorassa ja kaikista päästiin yli. Ensimmäisen onnistuneen kierroksen jälkeen ope hieman pidensi 3 laukan väliä, meinasi olla kaikille vähän ahdas. Alkuun oli myös ongelmia osata kääntää suoraan linjalle. Kertaalleen pullahdettiin kaarteessa ennen ekaa estettä turhan ulos.

Esteet pikkuhiljaa nousi. Tultiin sitten linja, kahdeksikko ja linja eli 8 hyppyä putkeen. Ja tämä kolmesti. Mun hommani oli pitää Aapo lyhyenä ja aktiivisena. Tämä tuntui paranevan kierros kierrokselta. Kakkoskierroksen esteet rupesi olemaan pääosin kasikymppiä, arvelen. Tämän jälkeen ope totesi että jos saan ratsun pidettyä noin hyvin paketissa niin ei ole ongelma nostaa metriin. Ja vikalle kierrokselle sitten linjan viimesen esteen nostikin, hui! Lähtiessä vielä vähän pelotteli että pidä lyhyenä tai voi käydä kuten viimeksi. Minä huutelin takas että ei nyt tommosia juttuja.

Aapo pysyi lyhyenä, ope antoi tarvittavat ohjeet ja selvittiin hienosti. Ei epäröintiä, ei kolistelujakaan. Mitä nyt kakkoskierroksen korjattu kohta (laukka vaihtui innarilla) taas tuli vikalistaan. Mutta olin hyvin tyytyväinen. Rupesin taas kyselemään kisojen perään. Heinäkuussa vasta seuraavat kuulemma ja nekin koulukisat. Pitänee käydä treenaamassa sitä sileääkin siis.

Ongelmia:
joitakin vääriä laukkoja
asettui huonosti vasemmalle

Parannusta:
metri ei tuntunut pahalta
ei pudotuksia


Aleksei videoi meidän hypyt, kiitos.