Seuraestekisoissa kolmas

Lauantaina oli illalla vielä estekisat luvassa. Kentsujen kisat Jennan kentällä eli taas oli cup-pisteitä tarjolla. Luokista sopivin oli 70 cm, sillä seuraava oli 90, enkä Koralla ole niin isoja koskaan hyppinyt. Eli siis 70 cm, arvosteluna 367.1 ja luokassa 12 kisaajaa, ite kolmanneksi vikana lähdössä.

Anne laittoi Koran kuntoon kun minä värkkäsin esteitä paikoilleen. Ratsaille nousin oman tallin pihalla. Matkalla hepo vähän kyttäili ojia. Ottipa yhden sivuloikankin ja hoitajamme oli vaarassa jäädä alle. Verkka oli samalla kentällä kuin vapun koulukisoissakin. Takapäätyä Kora alkuun vähän jännäsi. Mutta pelottavampi oli sivussa ollut vesimatto. Vaati noin 5 kierrosta ennen kuin siitä päästiin välittämättä ohi. Ravailin ja vähän laukkasin, hepo oli enempi veltto kuin vauhdikas. Hyppäsinköhän ristikon kertaalleen ennen kuin meidät huudettiin tutustumaan rataan.

Ratapiirros.

Kävelin radan vielä uudelleen (ekan kerran siis jo kasatessa). Esteitä 7 + 4. Päätin pelata varman päälle enkä lähtisi tekemään hasardikäännöksiä. Luultavasti Koralla ois sen verran paljon vauhtia ettei siitä tulis hyvää. Uusinnassa kasilta ysille siis suosiolla kutosen takaa.

Verkassa otin aika rauhallisesti, myös siksi ettei itellä ollut kovin virkku olo. Kelinä oli vaihteleva +14, aurinkoisesta tihkuun. Kun sitten lopulta päätin ruveta hyppäämään verkkaesteitä niin Kora oli kehitellyt turbomoottorin ja ampaili hirveää kyytiä. Onneksi se siitä tasottui. Verkkaesteinä oli ristikko ja okseri. Näitä mentiin kumpikin kai kolmesti. Vikalle okserihypylle taisi pukittaa esteen jälkeen. Mutta ei kieltoja! Kuskia jännitti ja tuli verkkavahdiltakin kommenttia että rentoudu.

Kakkoseste, monia heppoja pelottaneet mariannepuomit.

Kisaradalle ei päässyt etukäteen. Omaa vuoroa odotettiin portilla pienessä vesisateessa ja livahdettiin sitten sisään heti kun päästettiin. Ravilla kenttä ympäri kumpaankin suuntaan. Onneksi ei katellut mitään erityisesti. Annelta kysyin mitä paikkoja muut hepat ovat kyttäilleet ja vastaus oli että kakkoseste. En ehtinyt esteitä käydä esittelemässä eikä ollut tarkotuskaan. Lähtömerkki tuli ennen kun saatiin kentän kierto valmiiksi mutta onhan siinä vielä se 45 sekuntia ennen kuin ajanotto lähtee käyntiin. Ravattiin vielä siis yleisön luo asti, käänsin siinä ja nostin laukan.

Vitoseste.

Kora meni kaikista yli. Pelottavasta mariannekakkosestakin. Linjoilla kiihtyi ja yhden kaarteen taisi mennä ristilaukassa. Seiska oli yksi etukäteen arvelluistani potentiaalisista kieltoesteistä, okseri. Mutta yli mentiin. Kasilta ysille kurvi pikkusen levähti ulos ja ysille tultiin vinosti. Se kopsahti mutta pysyi onneksi ylhäällä. En lähtenyt erikseen enää usvattamaan. Yhdessä märemmässä kaarteessa takaset vähän lipsui. Ei ollut mikään kaunein ja tasapainoisin rata mutta puhdas riittää. Siitä olin tyytyväinen etten jättänyt Koraa yhdellekään esteelle yksin. Eikä sitten niitä kieltojakaan tullut.

Arvelen että tässä lähestytään vikaa estettä.

Suht reippaasti mentiin mutta jotkut uhkarohkeat teki käännöksen kasilta ysille ennen ysiä. Meidän aika ei riittänyt voittoon eikä kakkossijaankaan. Ruusuke kuitenkin saatiin ja oltiin kolmansia. Sekunti liian hitaasti. Päästiinpä kuitenkin kunniakierroksellekin ja tästä napsahti 6 kencup-pistettä kuskille.

Palkintojenjaossa.

Annelle kiitos meidän radan kuvaamisesta.

Valokuvia meistä otti ainakin Anne, Ilpo, Inka ja Meri. Kiitos.

Poseeraamista ruusukkeen kanssa.

Väkkärä ei jaksa keskittyä kameraan.