torstai 9. huhtikuuta 2020

Puomeilla vaihtoyrityksiä ja vyörymistä

Torstaina ratsukseni oli merkattu taas Vegas. Henkilökuntaa ei näkynyt ja kello oli jo paljon, joten nappasin humman tarhasta puomille. Tuntikaveri toi harjat ja omistaja hetken päästä varusteet. Sain valita satulan ja vastasin että sopivin hepalle. Veksun oma ei kuulemma ole ihan hyvä. Vaihtoehdoiksi jäi Hempan yleissatula tai Elviiran entinen koulusatula. Koska Hempalla oli ok mennä Elviiran koulusatulalla niin se tuli tälle tunnille. Veksu ei arvostanut satuloimista muttei onneksi kiukutellut kovin isosti.

Kentällä selvisi että mennäänkin puomeja tai kavaletteja. Vastasin taas että kaikki käy eikä haittaa koulusatula. Jalkkareita en jaksanut säätää. Olivat hitusen koulumittaa lyhyemmät. Tunnilla oli kivasti vain 4 ratsukkoa.

Lämmintä oli aurinkoinen +5°C ja oikeasti aika lämmintä. Toppaliivi lähti jo alkuverkassa. Myöhemmin nostelin hihoja. Tuntikaveri kaipasi kouluraippaa ja minä totesin että esteraippa riittäisi, vaihdettiin siis tunnin ajaksi päittäin. Se oli hyvä veto.

Taidettiin ruveta tulemaan päivän puomikuviota heti käynnissä. Alkuun Veksu taipui taas huonommin vasemmalle mutta se onneksi rupesi korjaantumaan melko pian. Halusin ensisijaisesti että humma pysyy rentona. Ravissa tultiin puomien yli ja ratsu hoiti ne hyvin itse. Aurinko häikäisi enkä osannut muutenkaan sovittaa askelta ravissa. Tultiin välillä vähän rauhallisemmin, välillä reippaammin. Toisinaan askel osui hyvin, välillä vähän töksähti. Hyvin silti asetteli jalkansa. Itse meinasin pudotella jalkkareita enkä saanut jalkoja pidettyä rentoina. Ratsu tuntui paljon tavallista leveämmältä koulusatulalla. Hankalaa.

Laukkoja otettiin ensin vain vähän päädyissä ympyröillä. Sitten ruvettiin tulemaan lävistäjiä puomien yli laukassa. Tarkoitus oli saada vaihtoja. Veksu kiihdytteli puomeille ja niiden jälkeen. Itse en saanut istuttua kunnolla koulusatulassa. Kun Vegas vyöryi ja veti minut etukenoon niin satula kippasi jalkani taakse ja killuin mukana etureisien ja polvien varassa enkä saanut istuntaa toimimaan kunnolla.

Tuurilla tuli ehkä puolet vaihdoista. Itse olin taas henkisesti kohmeessa enkä osannut toimia oikein. Välillä minä aiheutin banzai-kiihdytyksen jos askel ei osunut. Välillä Veksu kiihdytteli omiaan. Ei kovin ihanaa. Parhaiten sujui jos keskityin johonkin muuhun ja pysyin rennompana. Rauhallisesti sisään ja kunnon huolehtiminen hepan suoruudesta. Takaosaa piti ajatella vasemmalle, lapoja oikealle. Onneksi ei kiihdytellyt taivaanrantaan vaan hidasti noin ympyrällisessä. Tehtävän ajan kaikki olivat siis koko ajan laukassa. Oli aika raskasta.

Ei haitannut yhtään kun lopulta lopetettiin. Sitten nostettiin puomit vielä pikkukavaleteiksi ja tultiin vuorotellen jokunen kierros putkeen. Ei erityisen ihanaa näinkään. Lähestymiset ok mutta sitten epämääräistä vyöryntää ja killumista. Satula ei helpottanut yhtään! Lopulta keskittyminen ei riittänyt vaihtoihin asti mutta molemmat taisivat kolmessa kierroksessa tulla.

Muut saivat hypätä vielä yhden hieman isomman esteen. Veksulla ei ole tietääkseni viime aikoina hypätty, joten ei haitannut yhtään jättää välistä.

Loppuraveissa kyselin suoruudesta ja sain Veksua suoremmaksi kunhan taas tajusin tehdä jotain. Ehkä hifikoulutunti olisi sittenkin sopinut meille paremmin. Nyt tuntui lähinnä siltä että ratsastin huonosti enkä yrittänyt ihan kunnolla. Mutta ei kamalaa katastrofia, joten tämän voi jättää vain taakse ja yrittää seuraavalla kerralla paremmin. Koulusatulan voin jättää kokonaan pois laskuista Veksullakin. Kroppani ei vain taivu siihen kunnolla.

Ongelmia:
ratsastin tänään huonosti
koulusatula hankaloitti elämää
vaihdot osin tuurilla
en saanut ristilaukkoja korjattua kuin ravin kautta

Parannusta:
tuli myös vaihtoja
ei kiihtynyt joka kerta
aiempaa rennompi ja tasaisempi (ei vaihdoissa)
ei tuijotellut mitään
ei takapotkuja (en tainnut hipsiä raipallakaan)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora