perjantai 4. lokakuuta 2019

Istuntaa, kaikkien rentoutta ja suoruutta

Perjantaille sain lopulta houkuteltua open. Kenttä oli kuulemma koko päivän vapaana, joten päädyttiin töiden jälkeiseen iltapäiväaikaan kun näki vielä taivasvalolla. Kyseinen ope piti meille ensimmäiset kenttätreenit Limingassa muttei ole muuten minua muistaakseni opettanut eikä pahemmin nähnyt kuulemma Hemppaakaan liikkeessä.

Aloitettiin tallissa kun ope tutki Hempan kuolaimet. Kyseli samalla toiveita ja tavoitteitani tunnille. Toivoin suoraa, rentoa ja nykimätöntä ratsua.

Kentällä saatiin olla keskenämme. Tutkivan katseen alla kävely jännitti enemmän kuin pitkään aikaan. Kerroin alkukäyntien aikana lisää taustatietoja. Ohjat keräsin lopulta hissukseen. Kuulemma Hempan ilme jännittyi. Tehtiin kaikki aika rauhakseltaan ja paineistamatta. Vähän onnellisten heppojen opetusta muttei missään tapauksessa huono.

Mentiin alkutunnista askellajit läpi ja paranneltiin kuskin asentoa. Alkuun jalkkarit reikää pidemmiksi ja haittasi elämää yllättävän vähän. Airan tapaan keskivartalo käyttöön, hengitä kylkiin ja kylkikaariin sekä kädet ja käsivarret rennoiksi. Keventäessä piti pitää yläkroppa kallistelematta samassa asennossa. Hemppa ei juurikaan nykinyt. Ravissa pyörittelin ohjeen mukaan vaihtelevia kuvioita ja suunnanmuutoksia.

Laukat nousivat nahkeasti ja vasen rullasi huonosti. Oikea hitusen paremmin. Reippaasti eteen eikä ratsun pään asennosta tarvi välittää. Kuski vaikka kevyeen istuntaan. Ja siirtymät pitäisi tehdä ajatuksen kanssa. Tunnustan.

Hommat aloitettiin käynnissä keskiympyrällä suoristelulla. Ensin neliö, sitten kahdeksankulmio. Kädet hiljaa ja jalat korjaa. Tuntui molempiin suuntiin valuvan vasemmalle. Mutta selityksen perusteella Hempankin vinous oli aika monimutkaista mallia. Astui kuulemma oikealla takasella hyvin rungon alle mutta kankku jäi ulos. Jotenkin noin. Tunsin yhä huonosti selkään missä takaosa meni.

Välillä mentiin ympyrää ilman kulmia. Itsekseen Hemppa ei tullut pyöreälle kaulalle hellällä kädellä ja odottelemalla. Mutta pienellä värkkäilyllä tuli: ulko-ohjan tuella, taivuttamisella ja sisäpohkeen ympäri pyöräyttämisellä rentoutui niskasta kolmannesympyrän aikana. Ja käyntivauhti oli ihan riittävä eikä kuskin tarvinnut tuupata niin paljon lisää vauhtia kun mieli teki. Hyvästä käynnistä tuli useamman kerran kehuja.

Sitten väistettiin ympyrällä takaosaa ulos. Avoajatus eli myös lapoja sisään tms. Asetus ympyrän kaaren mukaan. Ja hyvästä hetkestä rento käsi ja hetken vaikuttamattomuus palkkioksi. Molempiin suuntiin ja ravissa sama juttu. Ravissa piti himmata vauhtia mutta siinä Hemppa rupesi myötäämään ja rentoutumaan lopulta ns. itsestäänkin. Näistä sitten päästettiin hetkeksi pidemmälle kaulalle ja rennompaan raviin. Tätä ope suositteli itsekseen mennessä palkkioksi.

Lopulta vaihdettiin suuntia ympyräkahdeksikolla ja väistätettiin perää ensin oikealle (helppoa), sitten vasemmalle. Samaan suuntaan siis vaikka suunta vaihtui. Ja asetus yhä ympyrän kaaren suuntaan. Ei se kovin helppoa vasemmalle ollut mutta Hemppa ei ollut kertaakaan lyömässä hanskoja tiskiin. Tuli hyviä pätkiä ja pääsin kehumaan ja myötäämään. Myös näitä taivutteluja ope suositteli itsenäiseen treeniin. Saa hyvin selkärangan käsittelyyn.

Aika loppui kesken eikä päästy tänään laukkaan asti. Ei haitannut. Arvelen että ehditään myöhemminkin.

Alkuun vähän pohdin että onko liiankin kilttiä menoa mutta koska Hemppa oli yhteistyöhaluinen ja selvästi paransi loppua kohti niin jäin pikemminkin uteliaaksi. Itselleni tietysti loistojuttu jos omaa asentoa korjaamalla pääsisi näistä selkäkivuista eroon (jotka oman kuvitelmani mukaan aiheutuvat ratsastuksen töyssytyksestä). En tiedä onko luvassa kuinka pitkällinen tie mutta tuntuu siltä että jos perusasiat tehdään kunnolla niin jatkossa on paljon vähemmän ongelmia luvassa. En toki mitään kymmentä vuotta jaksaisi yhden hevosen kanssa odottaa tuloksia. Mutta kaipaamani hevosystävällinen lähestymistapa todellakin löytyi!

Ongelmia:
kuskin selkä oli taas jumissa ja kipeä
yksi takapotku raippahipsusta oikealle

Parannusta:
Hemppa oli sangen rentona
ei jumitteluja eikä kovin pahaa nykimistä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora