Lopulta lähdimme maastoon 10 minuuttia ennen auringonlaskua. Samat suunnitelmat kuin viimeksi. Risteyksestä raville ja nyt vähän hoputtelin jos jäi kovin hidastelemaan. Autoja tuli jonkin verran vastaan, eli käyntipätkiä meille. Ennen laukkapätkiä Hemppa halusi mutkien kohdalla käyntiin. Mentiin sitten hetki käynnissä eikä Hempalla näyttänyt olevan kiire.
Otettiin kuitenkin laukatkin. Ensin vasen, sitten vaihdoin ravin kautta oikeaan. Nyt pysyttiin paremmin omassa laidassa tietä. Katselin lätäköttömät ja kuopattomat kohdat tiestä. Lopulta päädyttiin taas tasaisimpaan vasempaan laitaan. Mentiin hieman yllättäen empimättä yhden lätäkön läpi. Ja vaikka yritin varoa niin tänään aurauskeppi osui jalkapohjaani. Hemppa ei onneksi hetkahtanut tälläkään kertaa. Pyysin pienen spurtin ja 35 km/h irtosi. Annoin Hempan pudottaa taas omia aikojaan raville. Aika pitkään meni pikkulaukkaa ja vasta alapolun risteyksessä pudotti raville. Mentiin siis suosiolla yläpolun risteykseen asti autotietä.
Käynnissä polulle. Alapolulla kyselin haluaako Hemppa kävellä metsässä vai laukata. Kävi pikkupiston metsän puolella ja palasi lähes heti polulle. Otin siitä pikkuhiljaa ohjia. Hemppa pompahti omin luvin raviin, joten käytin takaisin käynnissä. Ravissa oli vauhtia mutten antanut paahtaa vaan hidastin. Laukassa tehtiin edelliskerralta tuttuja temponmuutoksia. Vasenta laukkaa koko pätkä. Tänään pyysin vähän rohkeammin jalasta välillä eteen. Hemppa imi hyvin itsekin. Sen verran varmistelin että kaikki laukkapätkät pidin harjasta kiinni.
Aukio mentiin ravissa vai käynnissä. Sen jälkeen otettiin vielä pieni pätkä oikeaa laukkaa. Minimaastikset ylitettiin tänään käynnissä. Sen verran näki.
Autotiellä otettiin vielä laukkapätkä kotiinpäin. Hemppa halusi kiihdytellä ja annoin mennä. Ei menty silti neljääkymppiä vaan 38,1 km/h oli tämän reissun huiput. Kuudenkympin alueelta ravailtiin takaisin. Paitsi kun ohitettiin autoja käynnissä. Loppumatka käynnissä.
Juuri ennen Murron risteystä vastaantuleva auto tuli taas tarpeettoman lujaa ohi. Muuten ei ongelmaa mutta kun jysäytti vesilätäkköön niin Hemppa säikähti. Otti yhden väistöaskeleen laukalla sivulle. Onneksi ei oltu ihan reunassa eikä oltu putoamassa ojaan. Itse taas kaavin ohjat supernopeasti käsiini. Ja sen askeleen jälkeen tilanne oli jo ohi. Hemppa rauhoittui ja auto oli mennyt. Taas pohdin että pitäisi asentaa joku nappulasta ohjattava ledivalo tekstillä HIDASTA sekä ryntäisiin että lautasille.
Taas mentiin lenkki reilussa 40 minuutissa. Kenttä oli niin märän näköinen että nyt ei tehnyt mieli mennä enää sinne. Pohdin että eiköhän tämä riitä ja käveltiin tallin pihalle. Siellä onnistui vielä heijastinposeeraus.
 |
| Ilman salamaa. |
 |
| Salamalla. Hummasta puuttuu selvästi etuheijastimia. |
 |
| Sivusta erottaa paremmin. |
Tämä oli nyt viimeinen kerta kun arkena ehti töiden jälkeen maastoon. Viikon päästä on talviajan takia tähän aikaan jo säkkipimeää.
Ongelmia:
säikähti kuoppaan ajanutta autoa
Parannusta:
ei pukkeja eikä tuijotteluja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora