Junnun esteratsun kyydissä

Tämän viikon lauantaina vihdoin löytyi seuraa pienryhmäesteille. Yritin samaa jo viikkoa aiemmin. Hevostoiveena Meri, sillä tämä oli viimeinen hetki kun ehdin hyppäämään ennen kisoja. Vaan eipä mennyt toive läpi ja ratsukseni tuli tallin uusin tulokas Cunami. Eipä ollut ruunasta oikein muuta tietoa kuin tallin kuulumisten esittely: "Tallille saapui viime viikolla uusi hevonen 6-vuotias ruuna Cunami. Se on iso, 170 cm korkea mutta rauhallinen ja turvallinen. Henkilökunta on ratsastanut Cunamia ja siltä poistettiin sudenhampaat. Tänään ensimmäinen onnellinen asiakas sai kokeilla sitä ja hevonen esiintyi edukseen."

Ruuna löytyi Rusinan entisestä karsinasta. Olihan se isohko muttei liian iso. Sentään ruunikko. Hoitaessa kiltti ja utelias.

Selästä ei tuntunut isolta. Harmonian kanssa samaa kokoluokkaa. Pienempi kuin Mörkö. Ainakin kevyempi.

Esteitä oltiin kasattu maneesiin okseri ja kaksi pystyä. Jo alkuverkassa Cunami antoi itsestään hyvän kuvan. Hyvin ratsastettu ja kuuliainen hevonen. Vähän jännittyi ovipäädyssä pihalla pörräävästä traktorista muttei tehnyt mitään. Alkuun oli sellainen olo että saattaisi singota hetkenä minä hyvänsä paikalta mutta löysimme luottamuksen toisiimme. Säätövaraa löytyi niin ravista kuin laukastakin. Ruuna teki mitä minä pyysin. Ope muistutteli että jotain pitäisi pyytääkin, voltilla taivutaan sisäpohkeen ympäri jne., minä kun meinasin nauttia vain matkustamisesta. Laukassa ruuna välillä jännittyi ja nosti päätään, niinä hetkinä olin ihan tyytyväinen martingaaleihin. Ohje tuli pitää kädet aloillaan. Ekalla kerralla huomautus saattoi olla asiallinen mutta myöhemmin vähän ihmettelin. Pidin niin aloillani kuin osasin ja silti ruuna saattoi nostaa päätä. Tuli epätoivot Ekun kanssa mieleen. Laukassa ratsu tuntui muutenkin menevän aika lujaa.

Tehtävät alotettiin ravipuomeilta. Kaikki epätahdikkuus ja huonot tiet oli pitkälti kuskin hutilointia. Hauskasti hepo myös juoksi seinille jos unohdin kääntää. Tarkkuutta, tarkkuutta. Saatiin onneksi ihan kelpojakin suorituksia.

Sitten samaa (eli suunnanvaihtoestettä) tultiin ristikkona milloin minkäkinlaisella ympyrällä tai kahdeksikolla. Cunami hoiti hommansa hienosti. Kun pääsin laukasta jyvälle niin saatiin tosi hienoja nostojakin. Semmonen olo että hepo olisi helposti loikannut 130 cm. Tuntui ilmavalta.

Suora linja pystyltä okserille oli hankala päästä suoraan. Tasainen tahtikin tuppasi olemaan hukassa. Pidätteet välissä olisivat voineet mennä systemaattisemmin läpi. Jotain taisi pudotakin. Mutta edelleen voin ottaa syyt niskoilleni. Ruuna teki mitä annoin sen tehdä. Pääosin esteet oli tosi pieniä. Vikalle kierrokselle nostettiin ehkä 70 senttiin. Nyt oli jo aavistus hypättävää.

Cunamilla oli kiva mennä. Kuulemma kerää muista hevosista virtaa eikä vielä oikein ymmärrä ryhmätunteja. Siinä mielessä pääsin kaksaritunnilla helpolla. Ei pukitellut ja esteiden jälkeen pään vetäminen alas oli erittäin maltillista. Ei mitään lähellekään sellaista mitä Remu teki muinoin. Vaikka tämä olikin ruuna niin tykkäsin kovasti ja toivottavasti pääsen kyytiin toistekin.

Ongelmia:
annoin vähän sooloilla
yksi pudotus, kiemuraa
ponnistuspaikat

Parannusta:
laukannostot
hyppäsi helposti


Anne kuvasi, kiitän!