Torstaina oli kumman epämotivoitunut olo lähteä tallille. Jos olisin tiennyt että listassa odotti Sami niin olisin lähtenyt vielä pidemmin hampain. Tunnustan pienet sadattelut listan luona. Sami on inhokkiratsuni Uotilassa. Hieno ja osaava jos osaa sillä ratsastaa. Minä en osaa enkä juuri edes tykkää opetella.
Tallissa hepo oli epäilyttävän kiltti. Ei ollut syömässä mua elävältä. Jossain vaiheessa vähän terotteli hampaitaan kaltereihin mutta mulle ei uhkaillut mitään. Kentän laidalla piti evästaukoa kun kampeuduin kyytiin. Yritin alusta asti pitää avut täsmällisinä. Pyytää eteen ja jättää rauhaan. Alkuravit jolkoteltiin pitkillä ohjilla koska aiemmilta kerroilta muistin vain käskyn ettei saa alkuun keriä liian lyhyeksi. Laukka oli kamalaa matamista kunnes ope ehdotti että mentäisiin koulupuolelle. Käski mut kevyeen istuntaan ja komentamaan raipalla (1 lätkäisy) noin joka kuudennen askeleen kohdalla. Jaloilla ei saanut pusertaa ylimääräistä. Ja näin pikkuhiljaa päästiin kamalasta ryömimisestä kelpo laukkaan. Yhtä nurkkaa vähän tuijotteli ja pudotti pari kertaa raville. Takaisin laukkaan pääsy oli työlästä. Laukassa siis mentiin vaan suoraa uraa niin lujaa kuin irtosi. Yritettiin myös vaihtaa askeleessa mutta Sämpylä tiputti raville.
Tänään olin epäilyttävän innokas. Toivoin siis jo alkuverkoissa että tunti olisi ohi. Päädyin ekaksi hyppyvuoroihin. Mikä ei syksyn hämäryydessä ole yhtään tyhmä valinta. Ekat hyppelöt tultiin kavalettikorkuiselle jumppasarjalle, 5 hyppyä, välit innareista 3 laukkaan. Sitä pari kertaa oikeasta, sitten kai kertaalleen vasemmalta. Alkuun oli vähän löysä, tokalla kerralla tultiin terävämmin. Hyvin niistä loikki. Ja lopulta rupesin saamaan juonesta kiinni kuinka laukka vaihtuu askeleessa.
Sitten hypättiin muutama jokusen esteen tehtävä. Okserin alla olleet sateenkaaret aiheutti ratsulle kunnon tuijotusta. Kerrankin maltoin odottaa ihan rauhassa kun hepo hidasti ja varmisti onko turvallista hypätä. Mutten kuitenkaan jäätynyt ihan tekemättömäksi. Hyväksyin että tulee kielto jos on tullakseen. Mutta hidastelun jälkeen hepo kuitenkin loikkasi yli. Opelta tuli ylitsevuotavat kehut siitä miten hienosti odotin. Jos olisin patistanut tai puskenut niin olisi tullut varma stoppi. Ennen ratsua hyppääminen olisi saattanut aiheuttaa yksin hyppäämistä. Muista esteistä hepo ei niin välittänyt. 5 laukan linjalla tuli väärä laukka, joten ajattelin korjata kääntämällä jälkimmäisen esteen jälkeen oikealle. Samihan kääntyi! Yllättävän ketterästi noin isoksi. Taisi se laukkakin siinä korjaantua.
Tämän päivän rata alkoi koulupuolelta trippelille. Koulupuolen päädyssä oli matkaa vaikeuttavia mörköjä. Trippelistä yli, sininen sateenkaari, kavalettijumpat, lävistäjällä sarja, oikealle ja 5 laukan linja sekä lopuksi okseri toiselle lävistäjälle. Tämä meni yllättävän kivasti. Yksi väärä laukka ainakin oli ennen vikaa ja kaarre tulikin tosi äkkiä. Selvittiin kuitenkin hyvin. Olisin voinut lopettaa mieluusti jo tähän.
Tokalle kierrokselle ope jäi arpomaan mitä hypätään. Ehdotin että vapaavalintaista ja se kelpasi. Jätin ekan ja jumpan pois, muuten sama. Alotettiin löysästi ja oikein möngittiin ekan yli. Parani siitä muttei ollut yhtä hyvä kuin eka kierros. Esteetkään ei nousseet. Lopuksi huusin opelle että jos tulee sakkoja niin eka este uudestaan. Mutta ei tarvinnut hypätä enää enempää.
Loppuverkat oli sangen pikaiset ja sitten ratsun luovutus seuraavalle kuskille. Eihän se niin kamalaa ollut kuin pelkäsin mutta en voi edelleenkään sanoa tykkääväni Samista.
Ongelmia:
ratsun oma eteenpäinpyrkimys
Parannusta:
ei kieltoja
kuski oli heilumatta turhia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora