Korkeutta ponilla on nettitietojen mukaan 147 cm. Tuntui silti tosi pieneltä. Toki Pylleröä isommalta. Mutta Wanesan kyydissä oli sopusuhtaisempi olo.
Poni ei ollut kovin reipas eikä itselläni ollut oikein työkaluja saada sitä liikkeelle. Jaloista ja ponikannuksistani tapahtui jotain mutta raippaan ei juuri reagoinut. Haaveilin että nätisti pyytämällä tamma löytää omat menohalunsa. Olin väärässä.
Alkuverkat mentiin pitkin ohjin. Muutaman hetken poni välillä vähän innostui mutta suurin osa ajasta hyydyttiin. Lisäksi kääntämisessä oli ongelmia. Luisui lapa edellä ulos. Eli yritin kaikkeni ja lopulta myös vedin sisältä. Huoh!
Verkkahypyt ristikolle tultiin nekin aika löysästi. Alkuun tarttui puomit mukaan. Ensin ravissa, sitten laukassa. Sitten hypättiin pystyä, tavallisena ja sitten nuolena. Ekana nuoliversiona poni loikkasi nuolipuomin yli oikealle ja jätti itse esteen hyppäämättä. Nyt vasta vihdoin rupesin vähän jämyilemään. Itsekin tein minimit mitä vaadittiin. Otti silti tosi pahasti kunnon päälle.
Jumppasarja pysty-okseri-pysty innariväleillä selvitettiin hyvin. Kolmesta pystystä tehdystä vastaavasta luikahti poni kertaalleen kakkosen ja kolmosen välistä vasemmalle. Kuski joskus vähän keikkui muttei tainnut heilua kieltojen aikaan.
Lopuksi tultiin vielä pieni radanpätkä. Vaikka olisin ollut jo ihan valmis. Jumppa okserilla, ristikko, pysty ja toinen jumppa. Vedeltiin hyytyen, miniteillä ja osin ravilla. Mahdollisimman vähällä vaivalla maaliin siis. Ei kelvannut vaan saatiin jumppaa sakoksi. Useampi kierros kun ei onnistunut. Rosu leiskautti väliin myös tosi hienoja hyppyjä etusiaan nostellen. Ja ihan lopuksi taidettiin tulla vielä ristikko.
Loppuverkoissa ei ollut enää lahnatahmea. Helposti pyöristyi mutta moottori pitäisi saada käyntiin. Maastokäynneillä oli 100 % rauhallinen. Kotiinpäin meinasi jäädä kaulaa kavereihin. Ei kiirettä siis. Pesupaikalla vähän poneili eikä malttanut seistä.
Ope kommentoi että ekaksi kerraksi tuolla hyvin. Alkuun meinasi sanoa ettei kovin hääviä menoa tms. Mutta ei ollut hyvä! Annoin ponin lusmuilla ja vähän jekutella. Silti jouduin raippaamaan sitä mielestäni vähän turhan paljon. Ilman haluttua vaikutusta. Tekisi edes ponispurtteja niin pääsisi kehumaan eteenmenosta.
Kun kasattiin esteet pois niin loikittiin niitä vielä ilman hevosia. Oli hulvatonta! Taisin päästä 70 cm pystyn ja lopuksi venyin innariväleihin kahdella askeleella, oli muuten aika haastavaa.
 |
| Tunnin jälkeinen pose. |
Ongelmia:
Rosu ei tahtonut liikkua reippaasti
pudotteluja
pari ohimenoa
Parannusta:
kaikesta yli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora