Uotilasta löytyi suosikkiratsu

Torstaina pelkäsin taas pahoin että luvassa on litimärkä tunti. Iltapäivällä oli aikamoinen rankkasade. Samoin ajellessa tallille tuli välillä enemmän vettä. Onneksi nappasin sadetakin mukaan. Vielä suuremmaksi onneksi sade piti parin tunnin tauon tallireissun ajan. Listassa luki Fossi. Fossista ei ollut muuta muistikuvaa kuin että se on ollut meidän tunnilla aiemmin ja taisi olla aika reipas tapaus. Tallissa tämäkin oli superkiltisti. Hyvä piirre tuntiratsuille. Korkeutta vähän alle 160 cm, vaaleanruunikko ja päässä tähtipiirto. Nätti elukka. Tosin ruuna.

Fossi saattaa olla kuulemma pikemminkin vahva ja sitä kautta vauhdikas. Kysyin että laitanko kannukset ja vastaus oli että ei niistä haittaakaan ole. Ope antoi alkuun käyttöohjeita. Saattaa kuulemma nostaa pään joko ylös tai tosi alas, painaa kädelle ja kiihdytellä. Ajattelin että en siis saa jäädä vetämään ja pitää tehdä paljon kontrollisiirtymiä. Ja kun hepo kiihdyttelee niin pitää vain pitää pohkeet tuntumalla. Vähän samaan tapaan kuin Valmalla siis (tänään on sattumoisin Valman nimipäivä). Oikea kierros on kuulemma muuten parempi mutta siihen suuntaan kääntyy huonommin.

Fossi kulki tähänastisista ratsuistani reippaiten itse eteen. Käynnissä ihan ok. Kun pyysin ravia niin pomppasi laukalle. Meni aika pitkään ennen kun sain laukan pois vaikka hyvin siinä lyheni. Alkuraveissa ihan ok, päädyissä tosiaan vietti aika vahvasti uralle. Muttei ollut läheskään yhtä pahoja ohjausongelmia kuin Artulla. Ope käski mun kääntyä kans, lantiosta asti. Oikea onkin mulle hankalampi kropankiertämissuunta. Laukassa taas mentiin vähän lujaa. Ohjista vetely ei oikein auttanut asiaa. Verkkatehtävänä ylitettiin maapuomia ja siihen tuli vähän kummallisia loikkia kun mentiin liian pitkänä ja lujaa. Ope käski laukan kuntoon hyvissä ajoin ennen puomia että pääsisin päästämään ohjista kunnolla. Välillä meni hitusen paremmin.

Jossain vaiheessa tajusin että Fossi laukkaa parhaiten ja ihan rauhallisesti kun istun ite kevyessä istunnassa juuri mitään tekemättä. Kavaletin ylityksellä tuli vääriä laukkoja. Ensin pohdin että toinen laukka ois Fossille mieluisampi mutta vääriä tuli kumpaankin suuntaan. Piti hypätä kohtisuoraan radan poikki, välillä tein liikaa kaarretta.

Sitten otettiin järjestys, huikkasin itseni tokaksi. Nyt totean että loppupäässä on kivempi olla niin aika kuluu nopeammin. Odotellessa käveltiin välillä pitkin ohjin. Välillä hepo innostui ja oman vuoron koittaessa ampaisi omin luvin laukkaan. Muutamat hiljentelyt alle mutta välillä alotettiin turhan lujaa. Hypättiin ristikkoa kahdeksikolla. Oikeassa laukassa sisään, hypyn jälkeen oikealle, ympyrä ja uudestaan esteelle ja nyt sen jälkeen vasemmalle. Ei saa hypätä ennen hevosta, odota hyppyä, älä mukaudu niin paljon ja myötää paremmin taisi olla tämän tehtävän kommentit.

Rupesin pikkuhiljaa odotellessa tekemään siirtymiä ja se paransi meidän tehtäville menoa. Tämän jälkeen taidettiin hypätä pystyä ja okseria kasilla kaksi kierrosta. Taas vaihdeltiin laukkoja hypyissä. Estekorkeus oli ehkä 70 cm. Fossi ei kiihdytellyt enää omiaan mutta ponnistuspaikat oli välillä ihan hukassa. Sitten taas jäädyin toimimattomaksi, katsoin lähestyvää estettä ja mietin ettei osu. Yritin vain odottaa mutta taisi silti tulla jotain sanomista. Yksi taisi pudota kun hypättiin ihan juuresta. Siitä ope sanoi että olisin vaan antanut hepan edetä paremmin esteelle. Ite taas mietin etten tahdo opettaa hevosta kiihdyttämään kohti estettä.

Vikalla kierroksella hypättiin kääntötehtävää pituuslinjan viistoesteillä. 5 hyppyä, estekorkeus oli 80 kieppeillä, saattoi olla ehkä joissain vähän ylikin. Vasemmassa kierroksessa sisään, okseri, muutama laukka suoraan ja kulma vasemmalle, sinivalkoinen pysty, oikealle noin 270 astetta, päädyssä punainen pysty, muutama laukka suoraan ja kulma vasemmalle, pinkki okseri, oikealle ja lopuksi vielä vihreävalkoinen pysty. Alotettiin suht rauhassa eikä Fossi juuri kiihtynyt. Ope halusi edelleen että myötään hyvissä ajoin ennen estettä. Tuntui käsittämättömän kummalliselta. En osannut istua. Ja juuri kun Ellin kanssa opin että löysät pois ennen hyppyä tai tulee kielto. Muutenkin alitajuntani harasi vastaan että hepo joko kiihtyy tai valuu pitkäksi ilman ohjien tukea. Kun nytkin mielestäni sain pidätteet löysättyä sen 3 askelta ennen estettä ja odotettua loput. En tiedä kuinka löysäksi narut olisi pitänyt päästää. Open jutuista tulkitsin että sen mielestä meidän esteiden pudottelu johtui myötäämisen puutteesta. Ite olisin mieluusti kokeillut ensin omalla tavallani eli kuono ylös ennen estettä, skarppaavat puolipidätteet ja sitten rauha. Nyt meni itellä vähän häkellykseen kun yritin noudattaa ohjeita mutten osannut.

Mutta Fossi oli oikein kiva. Tuon lisäksi tallin reippaita esteheppoja on Flika, joka on kuulemma pitkällä saikulla. Juttujen perusteella siinä on kaikki ainekset suosikkiratsukseni. Sattuu olemaan vielä vähän reilu 160 cm korkea, pv-tamma ja ruunikko. Flikan toipumista odotellessa toivon että saisin mennä Fossilla enemmänkin. Mainitsin opellekin että tykkäsin siitä. Eikä Fossi ollut yhtään vahva edestä. Vähän kyllä tuntui siltä että se laitettiin hepan hyvän päivän piikkiin eikä mun ansioikseni.

Fossi jatkoi vielä seuraavalle tunnille ja itse sain poristua muiden heppaajien kanssa. Yksi parhaista asioista ratsastuskouluissa.

Ongelmia:
en osannut myödätä monta askelta ennen estettä
keilattiin aika monta
peruutti vähän nahkeasti mutta parani

Parannusta:
polvista ei tullut sanomista
ei kieltoja
kuunteli lopputunnista aika kivasti pidätteitä
tykkäsin


Fossin esittely tallin sivuilta:
Rotu: Pv
Syntynyt: 26.4.2002
Sukupuoli: ruuna
Säkä: n.158cm

Fossi on kaunis hevonen, pieni ja pyöreärunkoinen hurmuri. Fossi on todella kiltti hoitaessa, mutta saattaa olla joskus hieman aran oloinen. Fossi toivoo ratsastajiltaan rauhallista otetta niin karsinassa kuin kentälläkin. Reipas ja herkkä hevonen joka yrittää aina parhaansa mukaan suorittaa pyydetyt asiat. Kilpailtu HeB tasolla ja hypätty 80cm ratoja. Esteillä superkiva!