Tuplanollia Äimiskän 1-kisoista ja huopaan sopiva ruusuke

Itsenäisyyspäivänä oli vielä sittenkin 1-tason avoimet estekisat Äimärautiolla. Luulin jo että meidän kisakautemme olisi ollut pulkassa. Tänne kuitenkin päädyttiin ja minä taas ns. avaimet käteen täydellä palvelulla eli Hemppa tuli suoraan kisapaikalle. Kisakelinä -6°C ja lumisadetta.

Vaikka olen rampannut kisoissa ties kuinka niin yhä onnistuin aikatauluttamaan itseni väärin. Kävin maksamassa ja tajusin että oikeastaan vartin päästä kun radan kävely alkaa niin Hempan olisi hyvä olla valmiina paikalla. Unohdin katsoa ratapiirustuksen siinä tohinassa. Viivana kuormurille ja ihan omin nokkineni sain harjattua ja varustettua Hempan ja napattua sen loimi niskassa matkaan. Jälleen kerran ratsulle käytöksestä kymppi.

Kisapaikalla pääsin kävelemään rataa kunhan löysin ensin apurin pitämään ratsuani. Onneksi esteet seurasivat toisiaan ihanan loogisesti. Ykkösvaihe ykkösestä seiskaan ja kakkosvaihe 8 - 12. Eniten olin huolissani porteista ja lankuista. Muutama oikoreittipaikka mutta jälkimmäinen näytti siltä että nopeammin sujuu kun ei lähde sulloutumaan pienestä välistä. Ei tullut kuvattua piirroksia missään välissä.

Sitten kyytiin ja onneksi oma vuoro oli vasta 11. eikä luokkakaan ollut vielä alkanut. Ehdin siis vielä käydä ratsain lenkin autolla hakemassa unohtuneet kannukset. En ollut ihan skarppina. Kannukset olivat ehyinä mutta nyt katkesi chapsin vetoketjun vedin. Kummasti Äimiskän kisoissa katkeilevat varusteideni metalliosat.

Takaisin kisapaikalla oltiin sangen sopivasti. Vielä hetki jouduttiin seisomaan ovella ennen kuin meidät laskettiin maneesiin (8 ratsukkoa sai olla verkassa). Verkassa itselläni ei ollut mitään suurta punaista lankaa. Ratsu herkäksi ja taipuisaksi. Koko verkka mentiin oikeassa kierroksessa enkä ottanut vasenta laukkaa ollenkaan. Riemuitsin siitä että tallin kisajunnu oli koutsaamassa meitä verkassa. Nosteli pystyä. Tultiinkohan ristikko kolmesti, pysty kolmesti ja okseri kerran. Hyvä tuli.

Aidoissa sai olla valmistautuva ratsukko ja kävin näyttämässä Hempalle kaikki erikoisesteet. Vähän jännitti lainetta ekalla kerralla mutta nopeasti vaihtoi kisamoodiin. Aloittaessa vielä kavahti ovelta sisään. Ympyrä päätyyn ja menoksi.

Kasikympin radalla alkumatka oli aika epätasaista ja useampi paikka tuli aika pohjaan. Jokunen väärä laukka ja joku taisi kopista. Loppuradasta meno sujuvoitui ja päädyin lopulta ratsastamaan lopun sujuen. Nollat tuli mutta kaarteisiin jäi vähän liikaa ilmaa ja jäätiin sijoituksista noin sekunnilla. Olin kuitenkin nollaradasta jo tyytyväinen. Meidän ensimmäinen täällä!

Nämä videot kannattaa katsoa pikkuisina.


Luokkien välissä ei ollut radan kävelyä, joten käytiin hetki kävelemässä kentällä enkä tullut alas selästä. Päästiin maneesiin takaisin verkkaamaan heti kun tajusin kysyä. Lähtönumeromme ysikympissä oli kuudes. Kyselin junnulta vinkkejä siihen miten lähdetään nipistämään aikaa seuraavaan luokkaan. Vastaus oli että sujuvampi laukka muttei lentämistä ja vähän lyhyemmät kaarteet. Vikaan väliin voi laukata vähän eteen.

Verkassa olin jotenkin vielä enemmän hukassa kuin edellisessä luokassa. En ollut yhtään kärryillä siitä että montako ratsukkoa on vielä ennen omaa vuoroani ja olin jo vähän liian aikaisin valmiina. Hyppäsin taas ristikon kerran vai pari, pystyn pari kertaa ja okserin kerran pienempänä ja kerran kisakorkeudessa. Helposti meni. Lopulta kun odottelua olikin enemmän kuin luulin niin hyppäsin pystyn silloin tarjolla olevana pikkuisena vielä ennen radalle menoa.

Nyt en enää käynyt näyttämässä esteitä uudestaan. Mutta yhä otettiin lähtövauhti toisesta päästä ja tein päätyyn ympyrän. Taas ykkösen jälkeen oli väärä laukka ja korjattiin ravin kautta. Nyt linjat menivät sujuvammin ja myötälaukka pysyi paremmin. Pari estettä kopsahti ihan kunnolla ja kahdesti pelkäsin pudotusta. Nyt oli tuuria mukana ja puomit pysyivät ylhäällä. Hemppakin osasi jo reitit eikä enää epäröinyt. Yritin tehdä tiukat kaarteet ja muistaa myös pyytää eteen. Nollat tuli ja saatiin kolmisen sekuntia ajasta nipistettyä pois. Jes! Lopulta 12 kisaajan joukosta oltiin tokina kun 3 palkittiin. Itsenäisyyspäivän kunniaksi sininen ruusuke. Taikauskoni sanoo että sininen satulahuopa aiheutti tämän. Mutta tähän oli oikein hienoa lopettaa tämä kisakausi! Eikä tosiaan otettu yhtään kieltoa tänään!



Hempan mielestä jännintä kisoissa:
portaissa ryskäävät ihmiset
ravihevoset

©Tuisku