keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Puolen vuoden tauon jälkeen taas Heponiityssä

Kaipasin jo syksyllä Riitan tunneille mutta niitä ei ollut tarjolla. Lopulta pelastus löytyi töistä ja firman kautta tilatusta meille välipäiviksi räätälöidystä kolmen päivän kurssista. Vihdoinkin!

Keli oli jouluisen sateinen +1°C ja ratsukoita tunnille tuli 6. Haaveilin salaa Sepestä ja toiveeni toteutui.

Päivän teemaksi muotoutui reagointi. Alkutunti mentiin pitkälti pääty-ympyrällä ensin käynnissä, sitten ensin keventäen ja myöhemmin harjoitusravissa. Eteen, odota, aseta ja väistä oli itselleni päähän jäänyt hokema. Tosin Sepeä ei juuri eteen tarvinnut pyytää. Ei hitaaksi vaan odottamaan. Puolipidätteitä.

Vasta kun päästiin menemään koko uraa ja sain taivuteltua kulmissa ja hetken päästä tehtiin väistöjä uralta sisään ja takaisin käynnissä ja ravissa niin sain otettua ulkoavut haltuun ja tehtyä pidätteet riittävän huolellisesti. Vaikka kuinka yritin skarpata niin silti meni reilusti yli puolet tunnista että tajusin että joka askel pitää ratsastaa. Kun raviväistöissä ajattelin takaosan alle, itseni ja ratsun kepeiksi ja ryhdikkäiksi niin meno parani ja humma malttoi odottaa. Ehkä open maininta että suokkiveljekset ovat sivuliikkeissä hyviä oli sopiva lumelääke.

Lopuksi otettiin laukat kolmen porukoissa omilla pääty-ympyröillä. Laukat nousivat helposti ja alkuun oli nättiä ja tasapainoista laukkaa. Se vähän levähti laukan jatkuessa eikä toiseen suuntaan alkanut yhtä hyvin. Ihan kelpo silti sekin.

Ravissa tämän jälkeen yritti vähän juosta mutta sain homman kuitenkin haltuun. Toivoin samaa ratsua huomiselle. Sepe on kivan palkitseva ja sopivan haastava. Open ohje oli että pään heiluttelu tasaantuu kun saan hevosen ratsastettua pohkeen eteen.

Ongelmia:
alkutunnin heppa yritti juosta nenä pitkällä
heilutteli välillä päätä

Parannusta:
viimeinen kolmannes tunnista rupesi sujumaan aika kivasti
väisti hyvin
nosti laukat helposti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora