Estetunnille tuli kivasti vain 3 ratsukkoa. Kenttä oli taas märähkö sateista, mutta vain yksi kulma oli kuralla. Toiveeni meni vihdoin läpi ja mentiin ilman satulaa. Kommentti oli että hypätään pieniä. (Niin vissiin.)
Pikun selkä oli sangen kamala. Kohollaan oleva selkäranka. Onneksi askellus oli tasaista. Alkuverkat sinnittelin paljaassa selässä (ei ehkä olisi kannattanut), sitten pahempien hiertymien ehkäisyyn laitettiin pari länkkävilttiä juoksutusvyöllä kiinni. Sen jälkeen tuli aika huijausolo. Istuin kyydissä kuin tatti ja lähes unohdin satulan puutteen.
Piku eteni reippaasti ja hyppäsi esteet mukisematta. Kaikesta mentiin yli. Rata hypättiin kahdesti ja okseri oli korkeimmillaan 80 cm. Lopuksi tultiin myös tiukkaa käännöstä ja ristikkoa. Videolta voi katsoa menoa. En tiedä mitä asetuksissa tapahtui mutta osa tuli kuvattua eri ruutumäärällä enkä saanut niitä editoitua norminopeuteen. Siksi siis hitaita pätkiä välissä.
Loppukäynnit käytiin maastossa. Kaikki oli tolkusti.
Ongelmia:
kamala selkä
aina ei laukat vaihtuneet
Parannusta:
ei tuijottelua
kaikesta yli
satulattomuutta ei huomannut
maastoreissu asiallisesti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora