Sunnuntaina oli ABC:n kisat. Aapo oli varattuna mutta ehdotin että voin lähteä jollain hasardimmallakin. Tarjolle tuli Puppe. Yllätyksekseni sain luvan lähteä 60 cm lisäksi hyppäämään myös 80 vaikken ehtinyt edes treenata. Mutta vastahan marraskuussa 2012 hyppäsin Pupella. Viikon sisään siis jo toinen uusi kisaratsu.
Lauantaina en ehtinyt pesemään heppaa mutta onnistuin harjaamaan sen niin hyväksi että sen kiiltoa kehuttiin. Kaisa auttoi varusteiden puunauksessa ja ratsun varustuksessa. Ekana oli luvassa siis 60 cm A.1.0. Kävelin radan open porukoissa. Tosi yksinkertainen mutta toisen pään järveä muistuttanut vesilätäkkö vähän huoletti.
Verkassa Puppe ei ollut kovin reipas. En raipattanut kovasti, sain silti jotain pukkeja aikaiseksi. Eteni kuitenkin ja hyppäsi. Keula ylös käski ope. Otettiin 6 verkkahyppyä. Ei juuri jännittänyt.
Radalle päästiin edellisen hypätessä. Kävin näyttämässä ykkösesteen johteen ja ravattiin lätäkön läpi. Laukka päälle ja aloitus. Jätin kontrollivoltin tekemättä. Eka n. 24 metrin linja kömmittiin 8 laukalla! Joka välissä sai olla lisäksi korjaamassa ravin kautta. Yritin patistella, vähän raipata ja maiskuttaa mutten ollut tarpeeksi vaativa. Esteet ylittyi puhtaasti ja riemuitsin ruusukkeesta. Väärin meni, sillä kömmittiin niin hitaasti että saatiin sakkoja enimmäisajan ylityksestä. Pah! En edes tiedostanut tuollaista riskiä. Olisi pitänyt kääntää vähän lyhyemmät tiet.
Hepo ehti luokkien välissä talliin huilimaan ilman varusteita. 80:ssä arvosteluna oli 367.1 ja esteitä oli 7 + 4 eli 11. Sarja kummassakin vaiheessa. Alku oli sama ja olinkin huolissani että miten muistan radan. Onneksi esteisiin ei edelleenkään tullut pelokkeita. Korkeudet oli aika maltillisia eikä maksimimitoissa tainnut olla kovin monta estettä. Lammikkokin onneksi kuivui jatkuvasti pienemmäksi.
Verkassa Puppe liikkui alusta asti paremmin. Ilman että tein mitään erikoisempaa. Kummallista. Mutta verkka ei alkanut kovin kivasti kun ihan viereen kaatui verkkaesteeltä laskeutunut ratsukko. Kummatkin poistuivat paikalta omin jaloin mutta veti silti omia tunnelmia alaspäin. Verkkahyppyjä otettiin nyt 4. Ihan ok. Kevyessä istunnassa hepo eteni paremmin mutta venyi pitkäksi ja matalaksi. Ope käski istua penkkiin ja meno taisi aika nopsaa parantua huomattavasti.
Taas päästiin radalle aiemman hypätessä. En käynyt näyttämässä Pupelle paikkoja sillä johan me kerran täällä käytiin. Virhe! Katsomopääty kentästä oli nimittäin mörköytynyt enkä meinannut saada Puppea sinne. Heti ykköselle osumisessa oli haasteita. Nyt edettiin eka linja jo 7 askeleella ja meinasi jäädä jopa vähän ahtaaksi. Sarja oli kammottavasti kohti pelokkeita mutta sain hepan usutettua siitäkin yli. Sen jälkeen taas lapaliirtoa poispäin ja hieman eksoottinen lähestyminen neloselle. Vitonen ok kun oli kohti kavereita, kutonen oli hieman arveluttava. Tie seiskalle oli kaamea, onneksi ehdin taas suoristaa. Kasille meni helposti ja oltiin jo selvitty toiselle vaiheelle. Ysinä oli sarja uudestaan. Taas empi ekalle ja sain yli. B:lle tultiin vinossa ja olin ite liikaa menossa. Kun hepo otti sivuaskeleen oikealle niin kömähdin alas kyydistä. Aika amatöörimäistä! Puppe jolkotteli open luo ja minä kävelin perästä. Tulipa sentään ekalta vaiheelta nollat.
Eipä tullut ruusuketta tästäkään. Ei ehkä sijoitusaikaa oltaisi saatu mutta kuitenkin kelpo ripeä. Jälkimmäinen rata oli kuitenkin kokonaisuutena parempi. Olisi vain pitänyt käydä näyttämässä pelottavia paikkoja etukäteen ja olla kenottamatta.
Sain taas uusia kokemuksia eikä opeakaan kuulemma kaduttanut että päästi mut kisoihin. Puppe oli oikeastaan ihan mainio tapaus. Vaikka tuntuikin siltä että olisin hypännyt radat eri hevosilla, niin erilailla käyttäytyi. Ja loppujen lopuksi sillä ei ole mitään väliä miten nämä kisat menivät. Sillä ajatuksella psyykkaan jännitykset pois itsestäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora