Ensimmäiset vieraskisat Hyvinkäältä

Keskiviikkona lähdettiin Tytsyn kanssa ekoihin vieraskisoihin. Arvokas reissu kun vetoauto piti ottaa vuokralle. Samalla päädyin ekaa kertaa vetämään kahta heppaa kerralla. Hoitajatytöistä oli suunnaton apu, pesivät Tytsyn valmiiksi ja auttoivat muutenkin sekä pakkamisessa, kisapaikalla että purkamisessa. Matkaa Hyvinkäältä Hästbackan tallille tuli n. 75 km/suunta, reilu tunti per sivu. Hepat matkusti rauhassa vaikka Tytsy ei ihan suorilta tahtonutkaan mennä koppiin.

Kisapaikalla ratapiirrosta ei ollut vielä nähtävillä. Enpä muuten nähnyt sitä koko päivänä. Esteet oli kuitenkin numeroitu, joten päästiin samantien tutustumaan rataan, 60 - 70 cm ekana luokkana. Lävistäjämäisesti ykkönen, kakkosen ja kolmosen väliin 22 m, nelosen ja vitosen väliin 24 m. Viidellä laukalla kummatkin. Kutoselta seiskalle reilu 30 metrin loiva kaarre. Kasi ykkösen vieressä vähän lävistäjämäisesti. Ennen ykköstä oikea laukka, ykkösestä vitoseen vasen, vitosesta kasiin oikea ja sitten taas vasen. Ihanan helppo muistaa.

Sitten hepalle matkapölyjen harjaus, satula (koulupenkki) niskaan ja kuski verkkaamaan. Hepo oli täpinöissään mutta tolkku. Verkka oli maneesissa. Ei juuri kävelty, sillä Tytsy ei malttanut pysyä käynnissä. Ekassa luokassa oli 13 lähtijää ja olin vikana. Hyvin oli aikaa verkata. Ravia ja laukkaa. Hetkittäin aika vauhtimenoa mutta välillä myös kivan rauhallista. Eikä kyttäillyt mitään! Auringon raitaa esteessä piti kyllä katsoa tarkkaan. Verkkaesteitä siis lankkupysty, okseri ja päädyssä pressupysty. Otettiin n. 6 verkkahyppyä. Okseri meni kivasti, lankkua katseli joka kerta, pressu oli helppo nakki. Koko verkka mentiin vasemmassa kierroksessa. Hyvissä ajoin sitten pihalle odottelemaan. Kivasti ehti kerrata radan ja huomasi että muutkaan hepat ei tuijotelleet mitään. Tytsy myös hyvin poikkeuksellisesti malttoi seistä paikoillaan. Aiemman suorittaessa päästiin radalle.

Etukäteen olin eniten huolissani ekasta ja vikasta esteestä. Laukka päälle ja voltti alle. Sitten kohti ykköstä. Kivasti Tytsy kaikki loikki. Mieluummin kaukaa kuin läheltä. Ja ohjautuikin kivasti. Vääriä laukkoja en radalta muista, laukalla kuitenkin mentiin. Hepo oli jopa yllättävän rauhallinen. Sain ratsastaa vähän eteen, ei yhtään kaahaillut. Suhteutettuihin ei ollut juuri visioita laukkamääristä kun ei olla sellaisia oikein hypätty. Laskin kumpaankin vain kaksi erillistä lähestymistä. Jälkimmäinen linja jäi aavistuksen pitkäksi.

©Suvi Männistö

Kutosella olin itse vähän jännästi mukana ja kävin satulan takapuolella hypyssä. Nopeasti kuitenkin kokosin itseni. Seiska oli päivän erikoisin mainoslankkueste. Sijoitettu vielä portin nurkkaan vinosti että vasemmalta oli riski viuhtoa ohi. Jotain sellaista Tytsy taisi pohtia mutta osasin houkutella esteelle. Keskittyminen piti loppuun asti ja saatiin puhdas rata! Portilla ruusuke, tosin vihreä-skottiruutuinen eikä punavalkea.

Posekuvat taisi ottaa Amanda.

Luokan jälkeen olin huolissani seuraavan luokan (80 cm) radasta. Vaan onneksi se oli täsmälleen sama. Radankävely skipattiin siis suosiolla. Hetkeksi verkkaamaan.

Yksi suosikkikuvistani. Yläpuomi ilmassa, tilanne päällä.
©Suvi Männistö

Taas vähän ravia ja laukkaa. Vauhtia oli. Ja edelleen vasen kierros. Meinasin hypätä pystyn vain kerran mutta koska ei tullut kovin hyvä hyppy niin tultiin vielä toiste. Okseri kahdesti ja se riitti. Odottelemaan mieluummin auringonpaisteeseen (+29°C, tuulista) pihalle kuin kuumahkoon maneesiin. Turvaliivin kanssa oli kuitenkin ihan mukava olla.

©Suvi Männistö

Alunperin lähtönumeroni oli viides mutta alkuun tuli jokunen lisää. Taas voltti alle ja menoksi. Tämä rata oli sujuvampi ja selvittiin siitä n. 4 sekuntia ripeämmin kuin edellisestä kierroksesta. Aikaa ei edes ratsastettu sillä kummassakin oli arvosteluna A.0.0. Kakkosen ja kolmosen välillä en tainnut keskittyä kunnolla sillä kolmoselta napattiin yläpuomi mukaan. En kyllä osannut tätä harmitella sillä muuten meno oli niin sujuvaa ja mukavaa. Seiskalle Tytsy taas taisi miettiä ohitusta vasemmalta. Yli päästiin. Muut puomit pysyi ylhäällä ja hepo rauhallisena kuulolla. Tosin jarrutusmatka laukasta käyntiin oli taas pitkähkö.

©Suvi Männistö

Kummassakin luokassa oltiin toiseksi nopeimpia heti koppiseurana olleen ponin jälkeen. Ekassa jäätiin ajassa reilu 5 sekuntia, tokassa reilu sekunti. Saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa että treeneissä meitä ei opeteta hissuttelemaan.

Paluumatkakin sujui hyvin. Tytsy tosin halusi koppiin nyt vielä vähemmän kuin lähtiessä. Lastausaika lasketaan kuitenkin minuuteissa. Sekä kisoissa meinasi vähän peruutella puoliholtittomasti. Radalle meni kiltisti. Hieno kisakumppani!



Kokonaisuudessaan reissuun meni 8 tuntia ja hintaa ruusukkeelleni tuli alustavien laskujen mukaan n. 136 euroa. Ihanan kallista mutta kannatti lähteä! Kuten Anne sanoi niin kokemus oli arvokkaampi :)

Video on (tai ainakin oli) olemassa mutten ole saanut sitä vielä käsiini.