Temppujen pariin

Keskiviikkona oli jälkimmäinen Redipäiväni. Aikataulu oli lähes sama kuin eilen. Tänään ei toivoakaan että hepo olisi tervehtinyt eiliseen tapaan hörinällä. Tallissa meni edelleen turhaa aikaa jahkailuun. Minne ripustaisin tämän loimen jne.

Ratsastuspuuhat alotettiin tänään sillä mihin eilen lopetettiin eli talutin ensin kentän ympäri ja sitten tehtiin muutamat väistöt ja pysähdykset. Redi seisoi ensi yrittämästä kiltisti selkäännousussa, tosin juuri sillä hetkellä tuijotti mitä tarhoissa tapahtuu. Sopi minulle. Tänäänkin saatiin olla kentällä ihan keskenämme. Lämpömittari näytti -0,5.

Tänään jatkoin testiä että miten hepo toimii ilman kannuksia. Yritin keskittyä ratsastamaan pohkeilla, pohkeilla ja vielä vähän pohkeilla. Huomasin että värkkäilen edestä liikaa. Yritin keskittyä pitämään vain tasaisen tuntuman kummallakin ohjalla ja unohtaa asetukset ja muut. Hetken toimi kunnes sain muistuttaa itseäni samasta asiasta uudelleen.

Ravi oli edelleen suht rauhallista. Alkuun pyörittelin käynnissä ja ravissa ja tein siirtymiä. Koska Redi ei pieniä säikkypyrähdyksiä lukuunottamatta ollut kovin säpsynä niin nyt otin laukankin jo alkuverkkoihin mukaan. Olihan se edelleen vähän reipasta. Mutta nyt ei menty kohtuuttoman kauaa oikeaa laukkaa kun rupesi pudottelemaan raville. Vihjaili siitä ettei ruuna halunnutkaan laukata maailman tappiin. Ei-toivottuja vaihtoja tuli huomattavasti vähemmän kuin eilen.

Pienet huilit ja sitten hetken käynti- ja ravityön kautta vasenta laukkaa. Huomasin että kiihtyyhän se vauhti jos vain humputtelen ympyröillä tekemättä mitään. Mutta kun päätin koota menoa niin onnistuihan se ilman vetokisaa. Vaikka kieli pitkällä mentiin tänäänkin monesti. Redi tuli jopa sen verran kuulolle että tein ympyrällä laukassa temponmuutoksia. Puoli kierrosta kiinni (josta aika pitkä matka meni jarrutteluun) ja puoli kierrosta eteen. Mutta ei silti tehnyt mieli testata laukkaa pitkin ohjin.

Laukan jälkeen ravi oli reipasta. Nyt ohjelmassa oli lisää siirtymiä ja notkistelua. Avoilla ja suluilla sain hienosti ylimääräiset ravikiihdyttelyt haltuun. Niitä tehtiin käynnissä ja ravissa, lopuksi laukassakin. Sulut oli vaan aika nahkeita ja välillä meinasi hyytyä ravista käyntiin. Ja laukkasulkutreenin jälkeen päästiin hyvin taas vastalaukkoihin. Oikeassa laukassa tehty laukkakahdeksikko oli Rediltä hieno suoritus. Toinen puolisko siis vastalaukassa. Muutaman kerran tuli rikkoja mutta saman verran tuli onnistumisiakin. Tunnissa hepo tuntui jo oikein kivalta.

Loppuun päätin tehdä vielä laukka-ravi -siirtymiä. Alkuun tuntui ettei touhussa ole mitään järkeä kun hepo kuumui. Mutta hyvin nopeasti ruuna malttoi itsensä ja tuli kuulolle. Kun siirtymät seurasivat tarpeeksi tiuhaan niin kuunteli hyvin kumpaankin suuntaan. Aiemmin tehty kolmikaarinen ravista pysähdyksillä piti testata vielä laukalla ja pysähdyksillä. Ensimmäinen laukannosto peruutuksesta ja vaihdot pysähdysten kautta. Muutamat raviaskeleet livahti väliin mutta muuten oikein rauhallisesti.

Loppuverkkaan vielä kolmikaarista ja koska ravi kiihtyi niin lisää sulkuja ja jokunen väistökin. Huomasin että jatkuvasti pitää ratsastaa. Jos yhtään hölläsin ja päästin tahdin kiihtymään niin kolmen askeleen päästä oli jo isoja ongelmia ja lujaa alta juokseva hevonen. Tasottui sitten ravissakin mutta eteen ja alas venytykset jäi testaamatta. Sen verran hyvää höykytystä taisi hepo tänään saada että loppukäynneissä ei tullut enää yhtään säikkyloikkia. Vauhtia oli vähemmän kuin eilen mutta Redi hikosi enemmän. Nyt oli korvantaustojen lisäksi naama, satulan ja satulavyönkin alus märkinä. Ja niin vain lähes puolitoista tuntia taas vilahti loppuverkkoineen.

Ongelmia:
säikkyloikat alkuun
ravissa kiihdytteli jos päästin
on ollut rennompikin

Parannusta:
laukan sai haltuun kun ratsasti ja teki tehtäviä
siirtyi alaspäinkin hyvin
kaikissa askellajeissa oli pilkahduksia hienoista hetkistä