tiistai 25. syyskuuta 2012

Koulukiemurtelua


Vihdoin päästiin Annen kanssa testaamaan ABC:lle myös koulutunti. Heppalista löytyi ilmoitustaululta ja mulle oli merkattu Sulo. Aavistelin että ope tahtoo nähdä mut sen selässä ennen kuin laittaa mut hyppäämään sillä. Semmoisia ajatuksiahan sillä oli. Sulo oli tallissa kiltisti. Kerrankin satula ei ollut satulahuoneessa korkeuksissa (estesatulat ovat yleensä katonrajassa). Koulusatulaa en osannut satuloida tarpeeksi taakse vaan ope korjasi meidänkin satulointia maneesissa. Omaan silmään näytti jo issikkatyyliltä. Ratsukoita tunnilla oli 4 ja oltiin maneesissa. Siellä oli kylmä.

Etukäteen sain varottelua että Sulo on kiemurtelija. Ihan alkuun tuntui taas Orendalta eli hepan takaosa kulki vasemmalla vinossa. Sain sen onneksi suoristettua. Alkuverkat mentiin melko itsenäisesti, vapaa suunta ja vapaa askellaji. Koko maneesi käytössä. Kuvittelin että meillä menee ihan ok vaikka heppa pystypäin kulkikin. Kunnes tuli noottia karkaavista ulkolavoista, sisäpohkeesta, joka ei ole läpi jne. Kuulemma ei saa kädet liikkua kevennyksen tahtiin. Tuo oli uutta. Samoin ulko-ohjalla pitää pitää vakaa tuki. Tulkitsin että pitää vetää vähän enemmän. Käytännössä käsien pitäisi muistaa elää hevosen liikkeiden mukana. Muistan sen aina hetkittäin. Laukkaa yritin vaihtaa lennosta mutta tiputti kummallakin kerralla raville.

Jossain vaiheessa tuli puhetta myös jaloistani. Ope kävi kääntelemässä kinttujani ojennukseen ja totesi että polvet ei pysy irti satulasta. Estepenkin kanssa ei ole kuulemma tällaista huomannut. Omaksi helpotuksekseni kun ruvettiin tekemään tehtävää harjoitusravissa niin mulle tuli käsky nostaa jalustimet ylös.

Tehtävänä tultiin keskilinjaa kohti peilejä ja matkan varrella tehtiin kaksi volttia. Ensimmäinen edelliseen kierrokseen nähden ulos, jälkimmäinen sisään. Suunta vaihtui aina päässä. Kun rupesin tarpeeksi jännittämään niin jännittyi myös ratsu ja sitten oltiinkin jo kierteessä toisistamme lisää jännittyen. Volteilla meno hetkittäin parani mutta keskilinja oli pahin. Pitkillä sivuilla kun ei oltu syynissä, meni paremmin. Tänään tuli esille taas vissiin jännitykseen liittyvänä että vasen hartiani oli paljon oikeaa alempana. Vasemmassa kierroksessa taisi näkyä pahemmin. Oikea kierros oli taas muuten meille hankalampi. Noloa oli että lyhyeltä sivulta keskilinjalle kääntyminen meni lähes joka kerta pulleroksi ja reitti levähti ulos.

Tämä oli hyvää jatkoa Mintin oppeihin kun ensin on harjoiteltu apujen käyttöä ja asettamista, nyt harjoiteltiin volttien ratsastusta. Ja kammotus kun oli vaikeaa. Noloa oli se, etten itse huomannut eroja kunnolla. Huonoa ulko-ohjan tukea, kiemurtelua ja lavan pullistumista. Reittikin taisi kärsiä. Ja kaulan pyöristyessä myös niiden takajalkojen tuli olla hommissa eikä kaarrella omiaan jossain sivulla.

Ravitehtävän alussa meinasi väsyttää. Hyvin kuitenkin jaksoin pitkän pätkän harjotusravia. Väliin huilattiin hetki ja jatkettiin laukalla. Laukkaa mentiin kumpaankin suuntaan ja päätyihin tehtiin voltit. Tarvittaessa myös pitkille sivuille ja aika paljon volttailinkin. Laukassa homma onneksi sujui paremmin eikä Sulo ollut niin jännittynyt. Tosin edelleenkään en osannut ratsastaa täydellisiä voltteja vaan tuli kiemuraa, lavat karkaili tai vähintään aktiivisuudessa tai tahdissa oli sanomista. Hyvin hepo oli kuitenkin kuulolla, sillä kun pysähdyin kuuntelemaan opea niin ratsu pudotti raville. Tapahtui ainakin kahdesti. Myös sisäpohje olisi pitänyt olla paremmin läpi.

Tunti meni äkkiä ja sitten olikin jo loppuravien aika. Muilla oli jalustimet valmiiksi enkä jaksanut ruveta ähräämään niiden kanssa. Koska virtaa oli jäljellä eikä kuskia oltu rääkätty henkihieveriin niin kevensin loppuravit ilman jalustimia. Jokunen kierros vielä maneesia ympäri, pyöritellen ympyröitä ja voltteja kumpaankin suuntaan. Hyvään hetkeen sai sitten siirtää käyntiin.

Tänään itselläni oli kyydissä vain hauskaa. Olin iloisella mielellä liikkeellä eikä harmittanut yhtään missään vaiheessa. Olin vain tyytyväinen kun ope löysi niin paljon korjattavaa. Ei ole siis katseltu menoa sormien läpi. Siitähän minä maksan että huomautetaan.

Ongelmia:
en osannut vahtia lapoja
paljon pientä viilattavaa
polvet tahtoivat puristua satulaan
hartiat ei pysyneet tasan

Parannusta:
välillä rentouduttiin kummatkin
kuskia ei keljuttanut koko tunnin aikana vaan oli hauskaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora