Virtapiikitetty Valma

 Tänään arvelin että olisin päässyt taas entiselle tunnilleni. Mutta ei kuulemma ollut hevosia. Tarjolle tuli istuntakurssille kuudenneksi tuleminen Valmalla. Sehän kuulosti hyvältä, kaupan päälle sain vartin ylimääräistä ratsastusaikaa. Valma oli karsinassa oma lutuinen itsensä. Korviin ei edelleenkään saanut kovin mieluusti koskea ja nyt vähän peruutti suitsia karkuun. Muuten oikein kiltisti. Nyt varustauduin kannuksilla (lyhyet pallopäät) ja kouluraipalla kun viimeksi oli laukannoston kanssa ongelmia. Kelinä oli sateinen +17 ja me maneesissa. Etuosassa oli alkeistunti, joten vain puolikas käytössä.

Kun säädin jalustimia niin Valma ei olisi malttanut seistä. Kun lopulta asettui aloilleen niin seistä tönötti oikein kauniisti paikallaan. Käynnissä pitkin ohjin oli jo melko lailla vauhtia. Ottipa itekseen jo siinä pätkän ravia kunnes ehdin hiljentää. Alkuraveissa meni melko vauhdilla. Olin jo vähän hätää kärsimässä. Mahtoiko olla kannukset, kouluraippa vai mikä mutta tuntui että hepo pakenee alta. Katastrofin tuntua lisäsi vielä huono kääntyminen. Useammin kuin kerran meinattiin vilahtaa väärälle puolelle maneesia talutettavien joukkoon kun vasen pohje ei toiminut. Siinä vaiheessa sisäohjasta vetäminen ja hepon juoksu kaula mutkalla ei varmasti näyttäneet näteiltä. Meno parani kun tajusin että kääntäminen pitää aloittaa parikymmentä metriä ennen kulmaa.

Väliin käytiin kuuntelemassa teoriaa. Ope sanoi että jos Valma ei malta seistä niin voin kävellä sen kanssa. Hyvinhän se seisoi. Mulla ongelmiksi nimettiin liian eteen menevät jalat ja se, että varpaat on liiankin eteenpäin. Vähän enemmän varpaita sivulle niin pohkeetkin osuisi paremmin kylkiin. Ravatessa tuli selän notkosta sanomista ja siitä että pitäisi keventää enempi etukaarelle. Istunta jäi kyllä itellä vähälle huomiolle kun hepo meni turhan lujaa ja vähän minne sattui. Heppa on varmaan vaihdettu, ei se näin lujaa viimeksi mennyt.

Alkuun tehtiin ravi-käynti -siirtymiä. Alku oli vähän hösellystä mutta parani. Muistin kehua kun teki hyvin. Vasen pohje toimi edelleen huonosti ja sitä paikkaamaan vedin sisäkättä (vasenta) kaulalle ja ulkokättä sivulle. Kun käytti pohjetta, hölläsi turhat vedot ja johti sisäkädellä sisään niin lopputulos oli paljon parempi. Mulle tuli ohjeeksi keventää välillä kun hepalla ei ole vielä hirmuisesti harjotusravia menty. Muutaman siirtymän ajan hepo jopa ravasi rauhassa eikä lähtenyt kiihdyttelemään. Tässä vaiheessa taisin mennä ilman raippaa.

Laukat mentiin kolmen ryhmissä kerrallaan isolla ympyrällä. Meillä ei meinannut laukka nousta, joten sain raipan takaisin. Nousihan se laukka mutta aika lujaa mentiin. Kääntäminen oli tässäkin alkuun haasteena. Oikeassa kierroksessa pullautti kohti maneesin toista päätä ja vasemmassakin kierroksessa tuli välillä ylimääräisiä muhkuroita ja pientä oikomista. Kumpaankin kierrokseen laukattiin kahdesti. Tiputtelihan se muutamat kerrat raville mutta laukka nousi viimeistään puolen kierroksen päästä takaisin. Kovin nättejä nostoja ei tullut mutta nyt riitti että tuli sitä laukkaa. Kun sain jalat pidettyä kiinni niin menokin vähän rauhottui.

Vauhdin hurmaa. Kuva on viikon takaa estetunnilta. Minna otti.

Odotusaikana toisen porukan laukatessa piti työskennellä käynnissä ja testata pohkeet väistöillä. Väistöjä en Valmasta saanut irti. Kun komensin vähän enemmän niin se hermostui ja pomppasi paikallaan. Ope sanoi ettei vaadita nyt kaikkea yhden tunnin aikana. Kuulemma opella väistää muttei kovin helposti.

Loppuun mentiin vielä kevyttä ravia. Vauhtia oli edelleen muttei enää pelkkää kaahotusta. Ope oli mielissään että hepan oma eteenpäinpyrkimys on taas löytynyt. Oli ainakin totaalisen erilainen kuin viimeksi. Mutta sanon edelleen että kehityskelpoinen.

Ongelmia:

kääntäminen oikeassa kierroksessa eli vasen pohje

pohkeet oli liian edessä

varpaat osotti liian eteen

pohkeenväistö

Parannusta:

laukat nousi

ei pukitellut

ei laukattu kenenkään yli

tykkään tuosta hepasta, varsinkin tallissa on ihana