Estetunnin jälkeen illaksi oli vielä buukattu istuntatunti. Minä Easylla ja kaksi muuta ratsukkoa. Alkuun taas ratsun haku laitumelta. Oli yllättävän puhdas tänään. Nyt testiin pääsi aiemmin päivällä ostettu turpaverkko. Kyllä se vähän taisi pään heiluttamista hillitä.
 |
| Turpaverkko testikäytössä. Itse kuvattu. |
Alotettiin hyvin kevyesti käynnillä ja paikallaan kuullulla teorialla. Lantio on kaiken ydin ja yläkropankin voi saada kohdilleen. Jaloista pitää sitten monesti tinkiä kuskin, ratsun ja satulan asettamissa rajoissa. Kuulin myös sen, jota itsekin olen väittänyt, että Easy on mulle aavistuksen pieni. Pohkeet jää irti. Mutta ei tullut kommenttia liian takana olevista jaloista. Kun asentoa väänneltiin niin epäilyttävän vähän löytyi korjaamista. Lantio oli hyvin, selkä vähän liian ryhdikäs ja jalatkin asettui oikein. Kummallista. Kelinä oli pilvinen +14 ja mulla takki päällä. Ehkä ongelmat jäi takin sisään piiloon? Käynnissä piti pyytää ratsua paremmin pohkeilla eteen kun meinasi unohtua löntystämään.
Käynnissä ei tullut pahempaa sanomista. Ravia kevennettiin 2 ylös, 1 alas. Nyt se sujui yhtä helposti kuin muinoin teininä. Viilaamista tuli siitä että voisin keventäessä istua edemmäs satulaan. Sitä yritin ajatella mutten osannut juurikaan mitään muuttaa. Kuulemma istun hyvin tasapainoisena ja keskellä. Omasta mielestä jalat heilui. Vasemmassa kierroksessa kyllä kallistuin kuulemma kulmissa sisään. Taisin vähän olla vasen hartia alempana. Siitä tuli kommenttia että sivuvinoutumia on hankala korjata.
Laukassakin istuin kuulemma hyvin. Easy myös laukkasi yllättävän asiallisesti kaahottamatta. Pohdin että minkä verran saan etua siitä että alla oli kuitenkin jo suht tuttu ratsu.
Harjoitusravissakaan ei pahemmin korjattavaa löytynyt. Ei edes niitä polvet rennoiksi, kantapäät alas ja kyynärkulma -juttuja. Tulikohan kerran alkutunnista että ranteet suoriksi ja kyynärpäät lähelle kroppaa. Ei ollut liikaa etu- eikä takakenotusta vaan olin hyvin keskellä. Easy tosin otti kaiken ilon irti ja ravasi kuin pahimmillaan kouluradalla. Pää ylhäällä posotti menemään. Yritin pitää tasaisen tuen ja ratsastaa pohkeella ohjalle. Pah se mitään auttoi. Kun open silmä vältti niin vähän hiplasin ohjilla että saisin heppaa pyöreämmäksi ja ravia helpommaksi istua.
Tämä ei ollut hevosille kovin rankkaa. Paljon seisoskelua ja vähän lönköttelyä. Laukkapätkätkään ei olleet hirmu pitkiä.
Ongelmia:
hepo jolkotteli oman mielensä mukaan
Parannusta:
viimeisin laukasta hidastus oli melko hieno siirtymä käyntiin ilman vetämistä
istun kuulemma melko hyvin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora