Ratsutoiveeksi kerroin taas säpäkän tamman. Listasta nimeni perästä löytyi Ansa. Ruunikko isohko tamma, joka ei tykännyt harjauksesta tai satuloinnista. Hoitotoimet ja varustus kuitenkin sujuivat tamman ollessa köytettynä.
 |
| Karsinapose. ©Anu |
Pakkasta oli -7°C, vähemmän kuin ennusteet uhkasivat. Ei paha. Ratsukoita tunnilla oli muistaakseni 6. Maneesissa tamma ei malttanut seistä aloillaan ja käynnissä vähän tuijotteli jos oli tuijoteltavaa.
 |
| Jalustimien säätöä. ©Anu |
Iso osa tunnista oltiin kahdella ympyrällä. Me jäätiin maneesin takapäätyyn kahden muun ratsukon kanssa. Tehtiin voltteja sisään ja toisessa kierroksessa kaatui voltilla sisään. Sorruin vähän humputtelemaan ja ratsu kulki pitkänä. Ope (sijainen) puhui aika paljon yleisiä asioita, mm. tuttua potkukelkkavaikuttamista. Vaikutetaan kun on tarve ja sitten annetaan rauha.
Ympyrällä mentiin ravia ja laukkaa. Edelleenkään en aktiivisesti ratsastanut tammaa avuille. Mukava laukka ja muistaakseni kivasti säätyvä. Itse saatoin istua vähän vinkkuralla.
Lopputunnista tehtiin ympyränvaihtoja ja suoristuksia ravissa. Ope kehotti pitämään kädet aloillaan. Jo ravissa oli ongelmia rauhallisen suoristuksen kanssa. Nyt vasta ope heräsi vaatimaan Ansaa kunnolla avuille. Eihän se ihan hetkessä onnistunut. Varsinkin vasemmassa kierroksessa tie suoristuslinjalle oli haastava tamman puskiessa sisäpohjetta päin. Yritin tehdä liian ympyrämäisen tien kun olisin voinut helpottaa tehtävää ratsastamalla enemmän ajatuksella radan poikki.
Sitten ruvettiin nostamaan suoristuksista tulevan suunnan laukka. Ansa vähän innostui tulevista nostoista, luultavasti kuski myös. Tätä ennen tuli teoriaa oikeasta nostoajasta. Niitä asioita, joihin normaalissa ratsastuksessani unohdan aina keskittyä. Laukka lähtee ulkotakajalasta ja jos en nyt ihan pieleen muista niin nostoapu pitäisi antaa juuri kun ulkotakajalka on menossa maahan. Muistelen myös että laukka suositeltiin nostettavaksi sisäjalalla ja ulkojalan olisi pitänyt antaa pikemminkin olla aloillaan. Itse nostoissa jouduin kuitenkin keskittymään ratsun rauhoitteluun että itse ajoitus ja avut unohtuivat täysin. Ope kaipasi parempia valmisteluja. Joka kerta päästiin kuitenkin asiallisesti myötälaukkaan. Lopulta saatiin myös hätäilemättömät nostot kumpaankin suuntaan. Sitten riitti meille.
Loppuraveissa kulki tasaisen pyöreänä muistaakseni. Saattoi yrittää livahdella pitkäksi. Alkuun meni myös aika reippaasti. Ope kommentoi että tamma on herkkä. Olihan se. Vaan silti olisi tarvinnut alusta asti enemmän ratsastusta että olisi lyhentynyt ja tullut jo alkutunnista paremmin kuulolle. Itse menin matalan aidan kohdalta ja jäi sellainen olo että open mielestä meillä ei mennyt kovin hyvin. Toki sain vähän säälipisteitä kun sanoin että tämä oli eka kertani Ansalla.
Tamma ei tykännyt muista hevosista suuresti ja kaarrossa sai huolehtia riittävistä välimatkoista. Tunnin jälkeen purku, harjaus ja loimitus sujuivat muistaakseni kiukuttelematta.
Ongelmia:
alkutunti vähän jolkoteltiin
lopuksi kun ruvettiin vaatimaan niin valmistelu oli puolitiessä
Parannusta:
kulki asiallisesti
pyöristyi loppuraveihin
laukat nousi myötäisinä ja malttoi lopulta odottaakin
Anu videoi pätkiä menosta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora