Tuurauskuskiksi estevalkkaan

Sunnuntaina satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vapun omistaja oli vähän puolikuntoinen ja pohti että kenet saa hyppäämään huomenna Vapulla estevalkkaan jos oma kunto ei ole tarpeeksi hyvä. Tästähän löytyi innokas tuuraaja. Maanantaina sitten päädyin Vapun kyytiin Peltokoskille kaksituisestevalkkaan. Tämän piti ex-perjantaiopeni. Pihalla oli aurinkoinen -1.

Ekaa kertaa hyppäämässä Vapulla enkä ole sillä hirmuisesti muutenkaan mennyt (elokuussa viimeksi). Hepalla oli hackamoret kun oli raasu saanut tunneilla suupielensä auki. Alkuverkassa yritin saada heppaa kevyeksi edestä, kuuntelemaan pohkeitani, taipumaan ja liikkumaan energisesti. Näihin ei ihan päästy. Itsenäisesti verkattiin askellajit läpi, laukassa piti yrittää lyhentää. Ravissa alotettiin pikkukavaletilla ilman hyppyä, ravilla yli vaan. Hyppyjä ei tullutkaan mutta ympyrällä oleva tie vähän hapuili.

Laukassa alotettiin kavalettivolteilla. Myöhemmin kuulin tehtävästä nimityksen sikinsakinkavaletit. Kavaletteja oli siis voltin ekalla, keskimmäisellä tai vikalla kolmanneksella. Kolme volttia ja pääty-ympyrä. Sitä alkuun 2 kierrosta putkeen kumpaankin suuntaan. Ensin vasen kierros, sitten oikea. Mulla oli vähän haparointia ohjauksessa ja muutaman kerran liirattiin ulkokautta kavaletista ohi. En osannut kääntää. Semmonen olo oli jo alkuun että vasenta pohjetta hepo ei paljoa kuunnellut, asetus sinne oli hukassa.

Sitten hypättiin jumppaa sekä pääty-ympyrän kera että ilman. Vappu oli aavistuksen etupainoinen heti ekalla kerralla vaikka oli vaan maapuomit ja oliko pikkupysty. Kun vaihdettiin suunta oikeaan niin tultiin pääty-ympyrä alle. Ei saanut tulla niin pienesti että ottaa väliin 2 laukkaa. Piti myös tasapainottaa ettei ole turvallaan. Maapuomi, pysty ja okseri, väliin 1 laukka. Näitä tultiin useamman kerran. Ite en vaan huomannut että koska laukka oli liian pitkä tai lyhyt, löysä tai etupainoinen. Monesti ehti yhden askeleen aikana muuttua. Mutta hyvin Vappu kaikesta hyppäsi yli ja väli mentiin joka kerta vaaditulla 1 askeleella. Jokunen tosin putosi. Esteet nousi ehkä kasikymppiin lopuksi. Olipa tosi erilaista mennä suokilla kuin pv:llä.

Vappu hikosi ihan märäksi jo noin puolen tunnin jälkeen vaikkei mielestäni kovin rankkaa ollut. Eikä maneesissa ollut kovin kuuma. Opekin sanoi että tunteja juoksemalla ei peruskunto kehity.

Loppuraveissa rupesi vihdoin pidätteet menemään läpi ja ravissa sain hepan odottamaan. Välillä tosin pudotti käynnille mutta parempi niin päin. Eipä olisi pieni kouluvääntökään pahaa tehnyt että olisin löytänyt oikeat säätimet. Mutta ihan kelvosti meni näinkin ja ilman turhia jännityksiä selvittiin. Kiva oli olla stunttina, kiitos omistajalle!

Ongelmia:
kääntäminen
kavalettien ohivalumiset

Parannusta:
kaikesta lopulta yli