torstai 25. huhtikuuta 2013

Räjähdysherkkää mikkeilyä


Tänäänkin päädyin tallille välttääkseni vapaapäivän. Toivoin Rusinaa mutta sainkin Reinon. Tallissa oli tosi lutunen mutta tuntui että sinnikkäästä harjaamisesta huolimatta jäi jotenkin törkyiseksi. Ratsukoita tunnilla taisi olla 5. Maneesissa lisäksi yksäri tai pari.

Maneesissa törmäsin taas harvinaisempaan ongelmaan eli hepo ei meinannut päästää kyytiin. Penkin vierestä peruutti pois. Suunnittelin jo loikkaavani ilman penkkiä kyytiin kun paikalla ollut omistaja huusi että pitää vaan komentaa kunnolla ja vetää ohjista jos Reino lähtee hiippailemaan. Neljäs tai viides yritys sitten onnistuikin ja hepo oli aloillaan sen aikaa että pääsin ratsaille. Pitkin ohjin meni aika reippaasti.

Käyntityöllä onneksi alotettiin. Ei kovin ihanaa. Pienetkin pohjeapuni hepo tulkitsi pyynnöksi eteen. Tunnin jälkeen vasta kuulin että oli vasta lauantaina palannut saikulta hommiin ja mennyt tunnin päivässä. Ei siis ihme jos virtaa oli vähän kertynyt. Ravi meinasi olla kaahotusta. Yritin pyöristellä ja pikkuhetkiä menikin paremmin. Ensimmäinen ravipyyntöni tosin aiheutti sinkauksen eteen. Laukat ei juuri kauniimmin nousseet vaikka yritin nätisti. Jälkimmäiseen suuntaan (oikea) laukka nousi ison pukin kanssa. Josta sitten hätäratkaisuna jarrutin käyntiin. Ope huusi että älä jää vetämään. Seuraava yritys onnistui paremmin. Oli semmonen olo että hepo on vähän räjähdysherkkä. Laukat meillä meni kyllä askellajeista tänään tasaisimmin ja siisteimmin.

Tehtävänä oli tänään vasta-asetuksia mikinpääkuviolla. Keskiympyrällä harjotusravia ja päädyissä voltit ulos. Volteilla taivutus sisään, ympyrällä ulos. Alkuun hepo oli tosi pinkeä ja vähän keventelin hetkittäin omin lupineni. Pääosin mentiin lujaa ja jännittyneesti. Volteilla oli parempiakin hetkiä. Ennen toista suuntaa sain ohjeeksi ottaa hepan vähän napakampaan otteeseen. Ulko-ohjani kuulemma löystyi liikaa käsieni heiluessa. Jaloilla ei tosiaan saanut tehdä yhtään mitään, sillä kaiken Reino tulkitsi vain eteen. Napakammalla tuntumalla ratsu sitten tasottui edestä. Rento se ei edelleenkään ollut mutta kulki pyöreänä. Ite en tähän kovin tyytyväinen ollut.

Loppuraveissa meni suht pyöreänä suurimman osan mutta turhan lujaa. Kun yritin höllätä edestä niin hepo kiihdytti. Ja minä vähän jänskäsin paikalle tulleita esteiden kasaajia. Reino oli ihanan säikkymätön. Maneesissa treenattiin vielä talutuksia kun hepo meinasi unohtaa taluttajan matkasta. Pyysin peruuttamaan ehkä kuudesti. Kyllä se siitä pikkuhiljaa parani. Pihalla malttoi kävellä mutta puhisi mennessään.

Tämä tunti oli taas hyvä paluu maan pinnalle. Olinkos joskus osannut jotain?

Ongelmia:
en osannut olla tarpeeksi stabiilisti kyydissä
heppa sinkosi eteen myös kun jalustin tipahti jalasta
pukki laukannostossa
sangen jännittynyttä menoa

Parannusta:
ei säikkynyt
pysyin kyydissä vaikka pukitti

2 kommenttia:

  1. Tullaanko blogissa lukemaan jatkossa Oulun/Aaltokankaan tunneista vai Lappeenrannan kuulumisia? -Täti aaltiskalta

    VastaaPoista
  2. Vielä on muutama Lappeenrannan kerta luvassa mutta paluu Aaltokankaalle on jo tapahtunut. Vai olinkos sieltä juuri poiskaan? :)
    Juonipaljastus: toukokuun puolessa välin myös muuta Oulun seutua taas luvassa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora