Keskiviikkona oli taas kouluratsastuspäivä Assilla. Tänäänkin tamma oli karsinassa vähän hapan. Ehkä vieraskoreuden aika oli ohi? Nyt ehdin verkata itsenäisesti askellajit alle ja menin sitä suositeltua vastalaukkaa. Laukat nousivat eikä pudotellut raville. Mutta pihalla oli joku pöristelijä niin heppa oli vähän säpsynä ja alkuun juoksi alta eikä oikein keskittynyt.
Open kanssa lähdettiin taas käynnistä liikkeelle. Kuskin jalat rennoiksi jalustimelle. Ei kantapäiden alaspainamista, johon minut on koulutettu. Painoa piti saada (ainakin vasemmassa kierroksessa) enemmän vasemmalle kankulle, joten ohje oli välillä vähän nostaa oikeaa reittä. Aivan poikkeuksellinen ohje minulle! Sekä tavalliseen tapaan pois etukenosta.
Alkuun Assi yhä kiiruhti mutta rauhoittui sitten hyvin. Lopulta oli välillä jopa vähän hidas. Ovipääty oli yhä vaikein ja siinä jännittyi herkästi. Otti myös vähän hötkyjä toisen hevosen muuveista. Liikehdintä ovella vei sekin huomiota.
Tänään tehtiin volttien lisäksi vähän väistöjä ja hitunen avoa. Kuskilla oli välillä taipumuksia ruveta kokeilemaan jotain vääriä tapoja jos oikea ei tuottanut tulosta. Ope oli kuitenkin käsittämättömän haukankatseisena ja istunnalla tuuppaaminen kitkettiin heti alkuunsa pois väistöissä.
Lopputuntia kohti hyvää pätkää rupesi tulemaan enemmän ja riemuitsin kun ope puhui hetken jo jostain muustakin kuin akuutista korjaamisestani. Kovin suuriahan korjaukset eivät olleet mutta vaikutus hevoseen tuntui hyvin takapuolessa. Oikeassa kierroksessa ratsun kaula yritti mennä liikaa mutkalle ja ulko-ohjalla piti pitää huoli myös vasemman lavan pysymisestä reitillä eikä antaa sen pullahdella ulos. Ensin Assi yritti päällään protestoida hommien tekemistä mutta rupesi sitten kulkemaan ihanan tasaisesti. Himmailin vähän liikaakin ja lisää (hallittua) vauhtia löytyi vain päästämällä.
Laukat sujuivat nyt paremmin. Pitkään ei laukattu ja ero oli huima kun ope sai minut tajuamaan miten istun satulaan. Harmi että tarvitsen yhä melko jatkuvaa opastusta tässä. Taas oli vähän kakkailuongelmia laukoissa mutta nyt selvittiin tästä paljon edelliskertaa asiallisemmin ulos.
Bonuksena hiottiin ohimennen siirtymiäkin muutamilla sakkotoistoilla ja niihinkin rupesi löytymään vähän laatua. Kaikkea en tunnistanut itse mutta alaspäin valahduksista päästiin. Ohje oli että en saa painaa jalkoja jalustimiin siirtymään tullessa. Viimeisestä käyntisiirtymästä ope taisi antaa jo kehujakin.
Loppukäynneissä Assi rupesi luimimaan ohittaville muille hevosille vaikka oltiin aika kaukana uran sisäpuolella.
Ihanan kallista mutta alun turhautumiseni jälkeen tämä oli oikein avartavaa. Kyllä tästä vielä hyvä tulee!
Ongelmia:
hevonen oli alkuun huonosti kuulolla ja kiireinen
kuskin istuntaongelmat
humma oli yhä vähän äreä
Parannusta:
skarpattiin molemmat hienosti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora